Ero sivun ”Ravintola Kaisaniemi” versioiden välillä

'''Ravintola Kaisaniemi''' oli [[Helsinki|Helsingin]] [[Kaisaniemen puisto]]ssa sijaitseva [[ravintola]], jonka [[Catharina Wahllund|Catharina ”Cajsa” Wahllund]] perusti vuonna 1827. Se oli Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminnassa ollut ravintola sulkemiseensa tammikuussa 2019 saakka. Ravintolan nykyinen rakennus valmistui vuonna 1839. Koko Kaisaniemen puisto on saanut nimensä ravintolan mukaan.<ref>[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4655 Kaisaniemen puisto ja kasvitieteellinen puutarha] Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto. Viitattu 24.1.2016.</ref><ref>[http://www.visithelsinki.fi/fi/ammattilainen/convention-bureau/kokous-ja-juhlatilahaku/ravintola-kaisaniemi Ravintola Kaisaniemi] Visit Helsinki. Viitattu 24.1.2016.</ref> Ravintolan erikoisuutena on ruokasalin katon läpi kasvava elävä puu.

Catharina Wahllund saapui pääkaupungin muuton yhteydessä [[Turku|Turusta]] Helsinkiin vuonna 1818. Yhdessä teurastaja [[Salomon Jansson]]in kanssa hän sai oikeuden perustaa ravintolan yleiseen kävelypuistoon. Ravintola oli aluksi vain pieni, virvokkeita myyvä kioski, mutta 1839 Wahllund rakennutti paikalle ravintolan, josta tuli varsinkin [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaiden]] suosima paikka. Puistoon valmistui [[keilarata]] ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää [[1. toukokuuta]] lauluja Kajsalle puisto sai nimensä<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1398136803590 | Nimeke =Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? | Tekijä =Lehmusvesi, Jussi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 22.4.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2016 | Kieli = }}</ref>; siihen saakka se oli tunnettu ''Seurapuistona''.

Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi [[niemi]], ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä. Mutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin [[Rautatie|rautatien]] ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi se rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut [[Töölönlahti|Töölönlahden]] eteläosa ja siitä etelään työntynyt [[Kluuvinlahti]], jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Sivu = 202-203 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref>, ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.

Ravintolarakennuksen suunnittelija on tuntematon. Rakennusta on myöhemmin muutettu useita kertoja. Rotundasali ja [[Terassi|ulkoterassi]] lisättiin 1920-luvun lopulla.<ref>[https://web.archive.org/web/20131014013649/http://www.hel.fi/hel2/kaumuseo/kavely/puutalot/puukohde.html Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin niemen puutalot] Internet Archive. Viitattu 24.1.2016.</ref>

Ravintolatoimintaa harjoittanut Oy H & H Catering Ab haettiin [[Konkurssi|konkurssiin]] ja ravintola sulki ovensa tammikuussa 2019.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/738359-suomen-vanhin-yhtajaksoisesti-toiminut-ravintola-konkurssiin-valkoisen-ylivallan|nimeke=Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ravintola konkurssiin – valkoisen ylivallan kokous ei ollut myyntivaltti?|tekijä=jukka.hamalainen@media.fi|julkaisu=Helsingin Uutiset|viitattu=2019-03-01|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>