Ero sivun ”Olli Jalonen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Elämä ja ura: wl |
|||
Rivi 19:
| debyyttiteokset = ''Unien tausta'' (1978)
| sivusto =
| palkinnot = [[Finlandia-palkinto]] (1990 ja 2018) <br /> [[Eino Leinon palkinto]] (1990)
| ehdokkuudet =
| huomioita =
Rivi 27:
==Elämä ja ura==
Jalonen valmistui ylioppilaaksi vuonna 1973, yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi 1985 ja lisensiaatiksi 1985. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2006 [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]sta.<ref name=kko15/> Jalosen väitöskirjansa aiheena oli ''Hitaasti kudotut nopeat hetket. Kirjoittamisen assosiaatiosta 1900-luvun suomalaisessa proosassa''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353066395717 | Nimeke = Miten kirjailijalta sujuu tiede? Olli Jalosen väitöskirja assosioi vapaasti ja loukuttaa sata kotimaisen kirjallisuuden vuotta | Julkaisu = HS.fi | Tekijä = Ihanus, Juhani | Ajankohta = 11.6.2006 | Viitattu = 11.10.2015}}</ref> Vuosina 2005–2010 Jalonen toimi viisivuotiskauden [[Taiteen keskustoimikunta|Taiteen keskustoimikunnan]] nimittämänä [[Professori#Taiteilijaprofessori|taiteilijaprofessorina]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175936953724 | Nimeke = Jalonen, Olli | Julkaisu = Kirjasampo.fi | Viitattu = 25.12.20217}}</ref>
Jalosen ensimmäinen teos, novellikokoelma ''Unien tausta'', ilmestyi vuonna 1978. Hän osallistui sillä [[Otava (kirjankustantamo)|Otavan]] järjestämään novellikilpailuun.<ref name=otava>{{Verkkoviite | Osoite = http://otava.fi/kirjailijat/olli-jalonen/ | Nimeke = Olli Jalonen | Julkaisija = Otava | Viitattu = 25.12.2017}}</ref> Seuraavana vuonna ilmestyi Jalosen esikoisromaani ''Sulkaturkki''. Vuosina 1989–1992 ilmestyi syntymän, elämän ja kuoleman sattumanvaraisuutta käsittelevä romaanitrilogia, johon kuuluvat teokset ''Johan ja Johan'' (1989), ''Isäksi ja tyttäreksi'' (1990) ja ''Elämä, ja elämä'' (1992). Jalosen teoksia on käännetty ruotsiksi, norjaksi, viroksi, latviaksi ja saksaksi.<ref name=otava/>
| |||