Ero sivun ”Informaatiotutkimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p fix |
|||
Rivi 15:
Informaatiotutkimuksen kehityksessä on ollut maakohtaisia eroja esimerkiksi terminologiassa ja tutkimuskysymysten läheisyydessä kirjasto- ja arkistotoimintaan. Esimerkiksi arkisto- ja asiakirjahallintoa on suomalaisissa yliopistoissa perinteisesti opetettu ja tutkittu informaatiotutkimuksen yhteydessä.<ref>Mäkinen 2010, s. 13-14</ref> Suomalainen informaatiotutkimus on saanut vaikutteita niin eurooppalaisista kuin angloamerikkalaisista lähteistä.
Suomessa informaatiotutkimuksen akateeminen vakiintuminen alkoi vuonna 1971, kun maan ensimmäinen kirjastotieteen ja informatiikan professuuri perustettiin [[Tampereen yliopisto (1925–2018)|Tampereen yliopisto]]on. 1980-luvun aikana alan professuureja perustettiin kahteen muuhun yliopistoon, [[Åbo Akademi]]hin (1982) ja [[Oulun yliopisto]]on (1988).<ref>Mäkinen 2007, s. 3</ref> Vielä 1990-luvun alussa informaatiotutkimusta kutsuttiin suomalaisissa yliopistoissa nimellä ''kirjastotiede ja informatiikka''. Informaatiotutkimus-nimi otettiin käyttöön Tampereen yliopistossa vuonna 1994, jonka jälkeen nimenmuutos vakiintui maanlaajuisesti.<ref>Mäkinen 2007, s. 7</ref><ref>Mäkinen 2010, s. 68</ref> Kansainvälisesti tutkimusalasta käytetään nykyään englanniksi termejä ''information science'' tai ''library and information science'' (lyh. LIS).
Koko 1900-luvun ajan tutkimussuuntauksien muodostumiseen vaikutti voimakkaasti [[tietotekniikka|tietotekniikan]] nopea kehitys ja [[tietoyhteiskunta|tietoyhteiskunnan]] kasvu. Varsinkin tiedonhaun tutkimus on ollut sidoksissa [[tietokone]]iden ja [[tietoverkko]]jen jatkuvaan kehittymiseen.<ref>Mäkinen 2010, s. 55</ref>
| |||