Ero sivun ”Konstantinopoli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Theodosiuksen muurit: kh, replaced: ennen kun → ennen kuin using AWB |
wf |
||
Rivi 24:
== Konstantinuksen Uusi Rooma ==
[[Tiedosto:Byzantinischer Mosaizist um 1000 002.jpg|thumb|Konstantinus Suuri pitelee käsissään Konstantinopolin pienoismallia. Mosaiikki noin vuodelta 1000, [[Hagia Sofia]]ssa.]]
Rooman keisari [[Konstantinus Suuri]] valitsi 320-luvulla jaa. Byzantionin uuden pääkaupunkinsa paikaksi. Rooma ei enää sopinut [[Rooman valtakunta|valtakunnan]] pääkaupungiksi, koska se sijaitsi liian kaukana valtakunnan tiheään asutuista itäosista, missä keisaria eniten tarvittiin. Byzantionista käsin keisari olisi lähellä levottomia [[Tonava]]n ja itärajan ([[Syyria (alue)|Syyria]]n) alueita sekä valtakunnan vilja-aittaa, [[Egypti]]ä. Konstantinus kiinnitti myös huomiota kaupungin edulliseen sijaintiin [[Bosporinsalmi|Bosporinsalmen]] rannalla kolmiomaisen niemen kärjessä. Kaupunkia ympäröi kahdelta puolelta meri ja maapuolelta muurit. Lisäksi alueella sijaitsi yhteensä seitsemän kukkulantapaista, aivan kuin alkuperäisessä Roomassakin.
Konstantinus laajensi kaupunkia, jakoi sen 14 alueeseen, rakennutti uudet muurit sekä useita julkisia rakennuksia ja teki siitä uuden pääkaupunkinsa 11. toukokuuta 330 jaa. Legendan mukaan hän oli nähnyt kaupungin sijainnin unessa, mutta todellisuudessa hän epäröi pitkään eri vaihtoehtojen välillä (hän oli jo aloittanut rakennustyöt myös Hellespontoksen rannalla, lähellä Troijaa). Konstantinus halusi tehdä kaupungista '''Uuden Rooman''' (kreikaksi ''Nea Roma''), joksi hän sen virallisesti nimesi Byzantion-nimen sijasta. Kuitenkin jo 330-luvulla kaupunkia alettiin kutsua Konstantinuksen mukaan Konstantinopoliksi ("Konstantinuksen kaupunki"), ja nimitys vakiintui vähitellen. Kirkkohistorioitsija Filostorgioksen mukaan Konstantinus merkitsi itse maastoon tulevan kaupungin rajat ja sen suojaksi rakennetun Konstantinuksen muurin paikan.<ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christiansen| Otsikko = Kaksoismuuri suojeli Kostantinopolia tuhat vuotta| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia | Ajankohta = 2014| Numero = 6| Sivut = 46–53| Julkaisupaikka = Oslo| Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209}}</ref> Sen perustamisen kunniaksi pystytettiin forumille [[Konstantinuksen pylväs]]. Valtakunnan hajottua kahtia siitä itseoikeutetusti tuli [[Itä-Rooma]]n pääkaupunki. Konstantinus perusti kaupunkiin myös senaatin ja aloitti samanlaisen ruuanjakelun kuin Roomassakin. Väitetään, että kaupungissa jaettiin päivässä 80 000 annosta ruokaa.
Rivi 67:
== Herakleios ==
Justinianuksen jälkeen Bysantti joutui sotilaallisiin vaikeuksiin. Lännessä valtakuntaa uhkasivat [[Avaarit (muinainen kansa)|avaarit]] ja idässä [[Persia]]. Keisari [[Herakleios|Herakleioksen]] aikana tilanne hellitti ja bysanttilaiset kukistivat vastustajansa. Herakleios hellenisoi koko valtakunnan vaihtamalla [[kreikan kieli|kreikan]] viralliseksi kieleksi entisen [[latina]]n sijaan. Herakleioksen kuoleman jälkeen [[muslimit]] valtasivat suuren osan Bysantin valtakunnasta, muun muassa [[Syyria (alue)|Syyria]]n, [[Palestiina]]n ja [[Egypti]]n. He piirittivät myös Konstantinopolia vuosien [[674]] ja [[678]] välillä, mutta eivät pystyneet valtaamaan kaupunkia. Kalifi [[Umar ibn al-Khattab|Umarin]] veljen Maslaman johdolla muslimit palasivat piirittämään Konstantinopolia [[Konstantinopolin piiritys (717)|toistamiseen]] vuonna [[717]]. Tällä kertaa kaupunkia piiritettiin 80 000 sotilaan kanssa maalta käsin ja lähemmäs 2000 laivan avulla mereltä käsin. Kaupungin puolustajat käyttivät hyväkseen [[kreikkalainen tuli|kreikkalaista tulta]] vihollisen laivastoa vastaan. Seuraavana vuonna [[Bulgaria|bulgaarit]] tulivat bysanttilaisten avuksi, ja muslimien oli pakko lopettaa piiritys ja perääntyä. Konstantinopolin toista piiritystä on verrattu [[Toursin taistelu]]un, käännekohtana joka pysäytti muslimien hyökkäyksen Eurooppaan.
== Kulta-aika ==
| |||