Ero sivun ”Omatunto” versioiden välillä

78 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
pois korj-m koska määritelmä kirj uudelleen, kh, viitteet-m
(pois korj-m koska määritelmä kirj uudelleen, kh, viitteet-m)
[[Tiedosto:Chifflart - Das_Gewissen - 1877.jpeg|thumb|François Chifflart: ''Omatunto'']]
'''Omatunto''' on ihmisessä usein ilmenevä kokemus, josta voi erotella neljä erilaista merkitystehtävää: A) Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726). B) Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930). C) Ajatteluun, tietoon tai pohdiskeluun liittyvä merkitystehtävä (Butler 1736). D) Vartioiva, uhkaava tai katumukseen liittyvä merkitystehtävä (Sokrates n.noin 380 ekreaa. ja Kant 1797). Omantunnon "olemassaolo" havaitaan useimmiten silloin, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.<ref>https://www.talentumshop.fi/webshopdata/prod/foreword/978-952-14-1302-5.pdf</ref> Psykologiassa omaatuntoa suurin piirtein vastaa [[yliminä]]n käsite.<ref>http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html</ref><ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref><ref>http://personal.inet.fi/koti/rossi/ps1m.html</ref> Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ''moraalinen vaisto''. [[Psykologia]] pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista lähtökohdista.
{{korjattava/määritelmä|sisäinen kokemus oletettavasti neuvoo? Millaisissa tilanteissa?}}
'''Omatunto''' on ihmisessä usein ilmenevä kokemus, josta voi erotella neljä erilaista merkitystehtävää: A) Käskevä, autoritaarinen tai periksiantamattomuuden merkitystehtävä (Butler 1726). B) Aktiivinen, täytäntöönpaneva tai konkretisoiva merkitystehtävä (Broad 1930). C) Ajatteluun, tietoon tai pohdiskeluun liittyvä merkitystehtävä (Butler 1736). D) Vartioiva, uhkaava tai katumukseen liittyvä merkitystehtävä (Sokrates n. 380 ekr. ja Kant 1797). Omantunnon "olemassaolo" havaitaan useimmiten silloin, kun yksilö katuu tekoaan tai jättää tekemättä vääränä pitämänsä teon.<ref>https://www.talentumshop.fi/webshopdata/prod/foreword/978-952-14-1302-5.pdf</ref> Psykologiassa omaatuntoa suurin piirtein vastaa [[yliminä]]n käsite.<ref>http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/siv/laaja.html</ref><ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref><ref>http://personal.inet.fi/koti/rossi/ps1m.html</ref> Omastatunnosta käytetään myös muita ilmaisuja, esimerkiksi ''moraalinen vaisto''. [[Psykologia]] pyrkii selittämään omanatuntona tunnettua ilmiötä erilaisista lähtökohdista.
 
Esimerkiksi [[vala]]n sijasta annettavat vakuutukset vetoavat "[[kunnia]]an ja omaantuntoon". [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneitten kansakuntien]] [[ihmisoikeuksien julistus]] alkaa toteamuksella:
Omantunnon alkuperästä [[Charles Darwin]]in väite oli se, että korkeammat eläimet ilmentävät merkkejä omastatunnosta, joista ihmisen omatunto on kehittynein.<ref>http://74.125.39.104/search?q=cache:mUaNlnnQ8sIJ:www.avoin.helsinki.fi/asp/datastore/download.asp%3Fds_id%3D11329%26kasvatusfilosofia.ppt+%22omatunto+eli%22&hl=fi&ct=clnk&cd=3&gl=fi</ref> Hänen mukaansa myös mikä tahansa sosiaalinen eläin, jonka älyllisyys kehittyisi riittävästi, omaksuisi väistämättä
moraalin tai omantunnon.<ref>http://www.intelligenzia.org.helsinki.fi/arkisto/homunculus2004/Homunculus_light.pdf</ref>
 
== Omantunnon kysymys ==
== Lähteet ==
Heiska, J. (2012) Usko, tiede ja tuska. Mediapinta: Tampere,s.77–79.
 
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
 
37 679

muokkausta