Ero sivun ”Verokilpailu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Hartz (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Verokilpailu''' on maiden välistä lainsäädäntökilpailua, jossa maa houkuttelee [[vero]]ja alentamalla liikkuvia [[tuotannontekijä|tuotannontekijöitä]] alueelleen. Maa houkuttelee edullisella verosäännöksellä matalaa verotusta etsiviä yrityksiä ja muita henkilöitä asettumaan maahan tai hidastamaan tai estämään näiden maastapakoa. Verokilpailussa on kyse kilpailutilanteesta, jossa yritykset ja muut henkilöt vertaavat maiden tarjoamia veroprosentteja toisiinsa ja valitsevat niistä edullisia. Verokilpailu koskee erityisesti [[pääomatulovero|pääomatulo-]] ja [[yhteisövero|yritysveroja]]. Kansainvälinen verokilpailu luo muutospaineita maiden verojärjestelmiin.<ref>https://docplayer.fi/1462027-Valtiovarainministerion-hallinnonala-kansainvalinen-verokilpailu.html</ref>
 
==Verokilpailu EU-maiden välillä==
[[Euroopan unioni]]ssa [[pääoma|pääomien]] vapaa liikkuvuus on perussopimukseen kirjattu vapaus.<ref>http://www.europarl.europa.eu/factsheets/fi/sheet/39/paaomien-vapaa-liikkuvuus</ref>
 
===Pääomatulovero===
[[Euroopan unioni]]nunionin maiden välinen verokilpailu on koskenut lähinnä pääomatulojen verotusta. Kansainvälisen verokilpailun vuoksi [[Pohjoismaat]] ovat luopuneet pääomatulojen verotuksen progressiosta 1990-luvulla. Böckermanin ja Kianderin mukaan kansainvälisen verokilpailun vuoksi verorasitus kohdistuu enemmän suhteellisen liikumattomiin tuotannontekijöihin: työpanokseen ja maapohjaan.<ref name="böckermankiander">[http://taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32000/kak32000petribockerman.pdf Böckerman ja Kiander. Globalisaatio ja hyvinvointivaltio. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 96. vsk. – 3/2000]</ref>
 
===Yritysvero===
Rivi 11 ⟶ 13:
 
==Verokilpailu ja hyvinvointivaltio==
{{Pääartikkeli|[[Hyvinvointivaltio]]}}
Böckermanin ja Kianderin mukaan kansainvälinen verokilpailu kaventaa mahdollisuuksia rahoittaa laajoja hyvinvointipalveluita.<ref name="böckermankiander" /> [[Sixten Korkman]]in mukaan pelkona on ollut, että tuotannontekijöiden liikkuvuus johtaa verokilpailuun, jossa ollaan kohti pohjatasoa kulkevassa kierteessä (”race to the bottom”) ja joudutaan tekemään hyvinvointimenojen leikkauksia.<ref>Korkman, Sixten. [https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2011/03/Hyvinvointivaltio.pdf Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta?]</ref>