Ero sivun ”Määrlammi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ohtia tarkistus: keskisyvyys, suurinsyvyys |
p lisätään järvinumero tietolaatikkoon using AWB |
||
Rivi 14:
| coord_region = FI-06
| paikkakunta = [[Tammela]]
| valtio =
| kuva = Tammelan Määrlammi itäpää 2015 07 24.jpg
| kuvateksti = Määrlammi kuvattuna itäpäästä
Rivi 28:
| laskujoki = oja [[Tanilanlammi]]in <ref name=kp/>
| virtaus =
| järvinumero = 35.931.1.009
}}
'''Määrlammi''' on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]] [[Tammela]]ssa Kaukolanharjun vieressä sijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kokemäenjoen vesistö]]n [[Loimijoen valuma-alue]]ella [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] alueeseen.<ref name=oiva/><ref name=kp/>
Rivi 35 ⟶ 36:
== Luonnontila ==
Järvi on hyvin kirkasvetinen, mutta veteen on kertynyt ravinteita, jotka eivät poistu järvestä. Järven tilaa luonehditaan nykyään reheväksi. Ravinteet aiheuttavat toistuvasti leväkukintoja. Järven pohjassa esiintyy säännöllisesti happikatoa. Järven suojeluun on ryhdytty esimerkiksi perustamalla vuonna 2011 Pauninojaan Pauninkosteikko, joknka tehtävänä on suodattaa itseensä osan ravinteista. Koskeikon pinta-ala on 0,72 hehtaaria. Myös vesihuoltoon on kiinnitetty huomiota. Järven rannassa on pieni vedenottamo.<ref name=suoj/><ref name=vesh/><ref name=
Järvellä pesivät esimerkiksi isokoskelot ja kuikat.<ref name=vesh/> Vuonna 2012 suoriteun koekalastuksen perusteella järven kalakantaan kuuluvat ahven, särki, hauki ja kiiski. Näistä särki on yleisin kalalaji, mutta ahvenen biomassa on noin puolet järven kalabiomassasta. Koekalastuksessa saatiin pieniä särkiä ja ahvenia, mikä viittaa ylisuureen kalakantaan.<ref name=fcg/>
Rivi 44 ⟶ 45:
Määrlammi ja sen laajempi ympäristö kuului aikoinaan [[Saaren kartano]]lle, joka möi vuonna 1980 Raanpään alueen Tammelan kunnalle ja Forssan kaupungille. Suujärven ja Määrlammin välisen harjanteen poikki on kaivettu noin 2 metriä syvä kaivanto, jota pitkin on siirretty veneitä lammita toiseen ja siirretty härkien vetäminä tukkeja järveltä toiselle. Tämä kaivanto saattaa näkyä Senaatin kartastossa ja Kalmbergin kartaston digitaaliversiossa on siinä kohtaa kynänjälki.<ref name=tukit/><ref name=kalmberg967/><ref name=xii24/>
Vielä 1920-luvulla Määrjärven rannat olivat asumattomia, mutta sotien jälkeen sinne hakeutui kesäasukkaita.
== Luonnonhistoria ==
Rivi 51 ⟶ 52:
Kaukolanharju muodostaa [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] ja [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja [[suppa|supat]] muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa [[Saaren kansanpuisto]]a, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.<ref name=saari/>
Alueen 11−13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi [[jäävuori|jäävuorenkappaleita]], jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.<ref name=saari/><ref name=
== Lähteet ==
Rivi 70 ⟶ 71:
{{Loimijoen valuma-alue|93}}
[[Luokka:Loimijoen valuma-alue]]
[[Luokka:Tammelan järvet]]
| |||