Ero sivun ”Lisämunuainen” versioiden välillä

'''Lisämunuaiset''' ({{k-la|glandula suprarenalis}}) ovat [[umpirauhanen|umpirauhasia]], joiden [[hormoni|hormoneilla]] on tärkeitä [[stressi]]in, [[tulehdus]]reaktioon, [[alkionkehitys|kehitykseen]] ja [[verenpaine]]eseen liittyviä vaikutuksia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=ltt01948&p_haku=lis%E4munuainen| Nimeke = Terveyskirjasto - lisämunuainen| Tekijä = |Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref> Lisämunuaiset sijaitsevat paksun rasvakerroksen sisällä kummankin munuaisen päällä. Lisämunuaisen kuori ja ydin ovat toiminnallisesti täysin eri rauhasia, jotka ovat yhdistyneet alkionkehityksen aikana. Ne erittävät eri hormoneja – ydin [[katekolamiini|katekolamiineja]] [[adrenaliini]]a ja [[noradrenaliini]]a, kuori [[steroidi]]hormoneja [[aldosteroni]]a, [[kortsolikortisoli]]a ja [[testosteroni]]a. Lisämunuaiset eivät nimestään huolimatta suoraan osallistu munuaisten [[virtsa]]ntuotantoon.

Kuoriosan kortisolin liikatuotanto johtaa [[Cushingin syndrooma]]an, jonka oireisiin kuuluu muun muassa kohonnut verenpaine ja keskivartalon seudun lihavuus. [[Addisonin tauti]]in puolestaan liittyy vähentynyt kuoriosan hormonitoiminta, oireinaan muiden muassa väsymys, matala verenpaine ja [[elektrolyytti]]häiriöt.<ref name="Mescher">{{Kirjaviite | Tekijä = Anthony L. Mescher | Nimeke = Junqueira's Basic Histolgy, 13th Edition | Vuosi = 2013 | Sivu = 414–418 | Julkaisija = McGraw Hill Education Medical | Tunniste = ISBN 978-1-259-07232-1 }}</ref>

Lisämunuaisytimessä katekolamiineja tuottavat [[kromaffiinisolu]]t. Nämä kromaffiinisolut ovat – [[sympaattinen hermosto|sympaattisen]] ja [[parasympaattinen hermosto|parasympaattisen hermoston]] [[ganglio|ganglioiden]] tavoin – kehittyneet [[hermostopiena]]n soluista ja ovatkin läheistä sukua sympaattisen hermoston postganglionisille hermosoluille, mutta niillä ei ole [[aksoni|tuoja-]] eikä [[dendriitti|viejähaarakkeita]]. Lisämunuaisytimeen saapuu paljon sympaattisen hermoston hermosyitä, jotka pääasiassa säätelevät sen eritystä. Lisäksi lisämunuaisytimessä on runsaasti verisuonia ja vähän parasympaattisen hermoston gangliosoluja.<ref name="Mescher"></ref>

Lisämunuaisen kuorikerros jaetaan kolmeen osaan; zona glomerulosa, zona fasciculata ja zona reticularis. [[Lisämunuaiskuori]] valmistaa [[steroidi]]hormoneja [[kolesteroli]]sta, joita sanotaan kortikoideiksi. Kuorikerroksen kortikoidit jaetaan kolmeen ryhmään: [[glukokortikoidi]]t vaikuttavat [[glukoosi]]n [[metabolia|aineenvaihduntaan]], [[mineralokortikoidi]]t mineraaliaineenvaihduntaan ja [[gonadokortikoidi]]t vaikuttavat [[sukupuolihormoni]]en tavoin. Mineralokortikoideihin kuuluu muun muassa [[aldosteroni]], joka lisää [[Natrium-kaliumpumppu|Na-K-pumpun]] toimintaa [[munuaistiehyt|munuaisten tubuluksissa]]. Tällöin [[natriumioni|natriumioneja]] siirtyy tubuluksia ympäröiviin [[hiussuoni]]in [[vesi|veden]] seuratessa passiivisesti perässä ja [[kaliumioni|kaliumioneja]] puolestaan siirtyy alkuvirtsaan.<ref Kuoren eritystä säätelee [[hypotalamus]] hypofyysin eli [[aivolisäke|aivolisäkkeen]] kautta.name="Mescher"></ref>

Kuoren eritystä säätelee [[hypotalamus]] hypofyysin eli [[aivolisäke|aivolisäkkeen]] kautta. Hypotalamus erittää [[Kortikotropiinia vapauttava hormoni|kortikoliberiiniä]] (CRH), joka siirtyy [[adenohypofyysi|hypofyysin etulohkoon]] erityisen verenkiertojärjestelmän kautta. Liberiini stimuloi hypofyysissä [[kortikotropiini]]n (ACTH) eritystä, joka lisää edelleen lisämunuaiskuoren toimintaa. Kortikoidit hidastavat kortikoliberiinin eritystä, joten kortikoidit osaksi säätelevät omaa eritystään. Tämä hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaisakseli eli HPA-akseli ('''H'''ypothalamus-'''P'''ituitary-'''A'''drenal cortex axis) on tärkeä osa [[neuroendokriininen|neuroendokriinistä]] järjestelmää, joka kontrolloi stressireaktioita. Järjestelmä toimii siten, että hypotalamus vapauttaa CRH:ta, joka vapauttaa aivolisäkkeestä ACTH:ta, joka stimuloi glukokortikoidituotantoa lisämunuaisen kuorikerroksessa. Nämä glukokortikoidit puolestaan hillitsevät CRH:n vapauttamista. Ihmisen tärkein glukokortikoidi on [[kortisoli]]. Stressin ja kortisolin lisäksi CRH:n vapauttamista säätelee uni-valve-rytmi. Myös aivojen monoamiini[[välittäjäaine]]et, kuten [[serotoniini]], [[noradrenaliini]] ja [[dopamiini]] osallistuvat säätelyyn.