Ero sivun ”Hugo Simberg” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 46:
Suomen taide koki kovan kolauksen [[Pariisi]]n taidenäyttelyssä vuonna 1908, kun sitä moitittiin tylsäksi ja värittömäksi. Monet taiteilijat etsivät uusia suuntia, mutta Simberg pysyi symbolismissaan, joka koettiin aikansa eläneeksi. Simberg päätti esiintyä näyttelyissä ulkokohtaisena [[Naturalismi (taide)|naturalistina]] ja [[kolorismi|koloristina]], jopa [[impressionismi|impressionistina]], mutta pysyi perusluonteeltaan pienimuotosten [[fantasia]]kuvien tekijänä. Vuonna 1912 hän järjesti näyttelyn, jossa hän esitteli joukon piirustuksiaan ja [[akvarelli|pienoisakvarellejaan]]. Teoksissa ilmeni jälleen Simbergin mielikuvituksellinen satumaailma, johon hän näytti sitoutuneen pysyvästi. Muille taiteilijoille symbolismi oli ollut ohimenevä vaihe, mutta Simbergille se oli luontevin ilmaisutapa. Myös graafikkona Simberg on sangen arvostettu<ref name="Otavan Iso Fokus, s. 3814"/>.
 
Simberg teki myös tilaustöitä. Yksi tunnetuimmista on Simbergin 1899 ja 1901 muokkaamaluoma UPM Kymmenen "Aarnikotka", joka on vanhin Suomessa yhä käytössäoleva yritystunnus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kouvolansanomat.fi/uutiset/kulttuuri-ja-viihde/f7a625e7-adde-4556-be91-1ad8b5e909aa|nimeke=Suomen vanhimmalla yritystunnuksella on Kuusankoskella yli satavuotinen perinne|tekijä=Kouvolan Sanomat|julkaisu=|ajankohta=17.5.2018|julkaisija=|viitattu=}}</ref>
 
[[Tiedosto:Hugo Simberg Grave.JPG|thumb|Hugo Simbergin ja tämän vaimon Annin hautakivi.]]