Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Botti korvasi tiedoston 5927_NASA.jpg tiedostolla Apollo_11_Lunar_Lander_-_5927_NASA.jpg. Korvaamista pyysi käyttäjä CommonsDelinker. Syy: File renamed: Criterion 2 (meaningless or ambiguou
p kh
Rivi 231:
Ongelmina alkuaikojen höyryaluksissa olivat [[siipiratasalus|siipirattaan]] huono kesto merenkäynnissä ja hiilen runsas kulutus. Ensimmäinen parannus höyrykoneissa oli korkeapainekattiloiden käyttö, mikä pudotti hiilen kulutuksen kolmasosaan. Toinen parannus oli kaksivaiheinen paisunta, jolla kulutus laski vielä lähes puoleen. [[Potkuri]]a oli kehitetty 1700-luvulla, mutta höyrykoneiden teho ei vielä ollut riittävä. Potkurin ideat jäivät elämään ja 1836 kaksikin potkuria sai patentin, ruotsalaisen [[John Ericsson]]in (1803–1889) rataspotkuri ja englantilaisen [[Francis Pettit Smith]]in ruuvipotkuri. Vuonna 1845 [[Britannian amiraliteetti|Britannian amiraliteetin]] järjestämässä kilpailussa samatehoiset potkuri- ja siipirataslaivat vetivät toisiaan. Smithin potkuri pystyi vetämään vastaanpanevaa höyrylaivaa 2,8 solmun nopeudella. Tämän jälkeen epäluulo potkureita kohtaan poistui. Potkurit ja höyrykoneet taas olivat niin voimakkaita, että alusten puurunko ei enää kestänyt. Tähän lujuusongelmaan otettiin avuksi rauta. Rautalevyjä oli alettu [[valssaus|valssata]] 1780-luvulla ja ensimmäinen rautainen alus rakennettiinkin jo 1787. Rauta oli kuitenkin haurasta, ja 1870-luvulle saakka laivat tehtiin puusta rautavahvisteisina, kunnes 1865 alettiin käyttää terästä, jota silloin pystyttiin valmistamaan suuria määriä. 1800-luvun puolenvälin jälkeen höyrylaivoista tuli kilpailukykyisiä purjelaivoihin nähden. Britannian kauppalaivastosta vuonna 1885 yli puolet kulki höyryllä.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Kujanen: Liikenteen kehitys purjelaivojen kaudella, s. 166.</ref> Purjelaivatkin vielä kehittyivät ja kokivat pienen nousukauden 1850-luvulla, kun amerikkalaiset kehittivät kapearunkoisen ja nopean laivatyypin, [[klipperi]]n. [[Suezin kanava]]n avaaminen 1869 antoi höyrylaivoille niin suuren edun Afrikan kiertämään joutuviin klippereihin nähden, että purjelaivoille jäi enää pisimmät Australian ja Etelä-Amerikan reitit. Viimeinen purjelaivojen kehitysaskel oli teräsrunkoinen rakenne ja vahvistetut mastot, mikä piti purjelaivoja vielä jonkin aikaa kilpailukykyisenä höyryaluksiin nähden.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Kujanen: Liikenteen kehitys purjelaivojen kaudella, s. 166–169.</ref>
 
Toisen maailman sodanmaailmansodan jälkeen alukset on rakennettu hitsatuista teräslevyistä aikaisemman niitatun rakenteen sijaan. Rahtilaivoissa on nykyään useimmiten suorakäyttöiset raskasöljyllä toimivat [[dieselmoottori]]t ja matkustaja-aluksissa sähkökäyttöiset potkurit ja dieselkäyttöiset generaattorit eli [[dieselsähköinen voimansiirto]]. Joissakin erikoisaluksissa on [[ydinvoimala]] sähkön tuottajana. [[kansainvälinen kauppa|Maailmankaupan]] [[logistiikka|logistiikassa]] kuljetuserän perusyksiköksi on muodostunut [[kontti|merikontti]], jota antiikin aikana vastasi [[amfora]] ja keskiajalta alkaen 1900-luvun puoliväliin saakka [[tynnyri]]. Nämä ovat kaikki merikuljetuksissa vaadittavia vesitiiviitä [[pakkaus|pakkauksia]]. Kontit siirretään satamissa suoraan autoon tai junaan, jolloin [[konttialus]]ten purku- ja lastaus tapahtuu tehokkaasti.<ref>[http://mail.finncontainers.fi/wiki.nsf/Pages/Kontin_historia lyhyt merikontin historia]</ref><ref>[http://www.tse.fi/FI/media/ajankohtaista/Documents/jaahyvaisluento_taina.pdf Jorma Tainan visioita merenkulun kehityksestä]</ref>
 
==== Maaliikenteen koneistuminen ====
Rivi 253:
==== Lentoliikenteen kehitys ====
{{Pääartikkeli|[[Ilmailun historia]]}}
Lentäminen on kiehtonut ihmistä aina. [[Leonardo da Vinci]] oli jo hahmotellut lentolaitteita. Ensimmäinen [[kuumailmapallo]]lennon teki ranskalainen [[Jean-François Pilâtre de Rozier]] vuonna 1783. Saksalaiset kehittivät 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä [[ilmalaiva|ilmalaivoja]], mutta näistä jouduttiin luopumaan muutaman suuremman onnettomuuden jälkeen. 1800-luvulla vielä suhtauduttiin ilmaa raskaampien laitteiden lentämiseen epäluuloisesti. [[Lentokone]]en rakentamisessa massa onkin hyvin ratkaiseva ongelma. Polttomoottori oli ratkaisu riittävän tehokkaaksi voiman lähteeksi, ja sen avulla [[Wrightin veljekset]] tekivät 1903 ensimmäisen lentonsa rakentamallaan lentokoneella. Wrightin veljekset kehittivät myös ratkaisun lentokoneen ohjaamiseen ilmassa. Lentämisessä turvallisuus on toinen suuri ongelma, sillä maahan syöksyssä useimmiten matkustajat kuolevat. [[Ilmailu]]n alkuaikoina tämä kuoleman riski oli myös eräänlainen kiihotin, kun sensaatiolehdet rahoittivat otsikoiden toivossa lentokokeiluja. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailman sodanmaailmansodan]] aikana ymmärrettiin, että lentokoneesta on merkittäväksi tiedustelu- ja taisteluvälineeksi. [[Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa|Lentokone]] kehittyikin sodan aikana huomattavasti ja tämäntämä johti sodan jälkeen lentoliikenteen käynnistymiseen. Merkkipaaluna lentämisen historiassa pidetään [[Charles Lindbergh]]in vuonna 1927 Atlantin yli tekemää yksinlentoa, joka alkoi muokata asenteita lentoliikenteelle suotuisiksi. Lyhyillä matkoilla 1920-luvun alussa saksalaisilla kokometallisilla [[Junkers]]-koneilla pystyttiin kuljettamaan matkustajia ilman tappiota. 1930-luvun tunnettuja liikennelentokoneita ovat [[Junkers Ju-52]] ja [[DC-3|Douglas DC3]]. 1930-luvun lopussa isoja [[lentovene]]itä käytettiin mannerten välisissä lennoissa.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Ilkka J. Mäkinen: Yhä nopeammin entistä pidemmälle, s. 227–238.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.centennialofflight.gov/essay/Commercial_Aviation/atlantic_route/Tran4.htm | Nimeke = Kaupallisten Atlantin ylilentojen historiaa }}</ref>
[[Kuva:Esquema de la V-2.jpg|thumb|Kaavio saksalaisten sodan aikana kehittämästä [[V2-ohjus|V2-raketista]]. V2 muodostui lähtökohdaksi niin yhdysvaltalaiselle kuin [[neuvostoliitto]]laiselle [[rakettimoottori|rakettitekniikalle]].]]
Ennen toista maailmansotaa kilpavarustelun aikana kehitettiin [[hävittäjälentokone]]ita, kuten [[Supermarine Spitfire|Spitfire]], [[Messerschmitt Bf 109|Messeschmitt]] ja [[Mitsubishi A6M Reisen|Mitsubishi zero]], joissa oli kaikissa hyvin tehokkaat moottorit. Sodan aikana merkittävään asemaan tulivat [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] raskaat [[pommikone]]et, esimerkiksi [[Boeing]]in [[B-17 Flying Fortress|lentävä linnoitus]]. Koneita valmistettiin Yhdysvalloissa massatuotantona ja lennettiin Atlantin yli Englantiin jatkuvana virtana, mikä tuotti tietoa valtameren säistä ja lentoreiteistä. Toisen maailmansodan jälkeen pommikoneiden tekniikkaa siirrettiin matkustajakoneisiin, mistä esimerkkinä [[Lockheed Constellation]]. Sodan aikana oli kehitetty myös [[suihkumoottori]], jolla saavutettiin mäntämoottoria parempi tehopainosuhde. Ensimmäiset välilaskuttomat reittilennot [[Lontoo]]sta [[New York]]iin käynnistettiin nelimoottorisilla potkurikoneilla 1950-luvulla, mutta vasta vuosikymmenen lopussa riittävän korkealla lentävät suihkukoneet, kuten [[Boeing 707]] ja [[Douglas DC-8]], pystyivät luotettavaan säännölliseen reittiliikenteeseen Atlantin yli. 1960-luvulle siirryttäessä pääasialliseksi voimanlähteeksi suuremmissa liikennelentokoneissa tuli suihkumoottori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.century-of-flight.net/new%20site/commercial/jet_liner.htm | Nimeke = Matkustajasuihkukoneiden ja liikenteen historia | Viitattu = 8.1.2012 }}</ref>