Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

Ongelmina alkuaikojen höyryaluksissa olivat [[siipiratasalus|siipirattaan]] huono kesto merenkäynnissä ja hiilen runsas kulutus. Ensimmäinen parannus höyrykoneissa oli korkeapainekattiloiden käyttö, mikä pudotti hiilen kulutuksen kolmasosaan. Toinen parannus oli kaksivaiheinen paisunta, jolla kulutus laski vielä lähes puoleen. [[Potkuri]]a oli kehitetty 1700-luvulla, mutta höyrykoneiden teho ei vielä ollut riittävä. Potkurin ideat jäivät elämään ja 1836 kaksikin potkuria sai patentin, ruotsalaisen [[John Ericsson]]in (1803–1889) rataspotkuri ja englantilaisen [[Francis Pettit Smith]]in ruuvipotkuri. Vuonna 1845 [[Britannian amiraliteetti|Britannian amiraliteetin]] järjestämässä kilpailussa samatehoiset potkuri- ja siipirataslaivat vetivät toisiaan. Smithin potkuri pystyi vetämään vastaanpanevaa höyrylaivaa 2,8 solmun nopeudella. Tämän jälkeen epäluulo potkureita kohtaan poistui. Potkurit ja höyrykoneet taas olivat niin voimakkaita, että alusten puurunko ei enää kestänyt. Tähän lujuusongelmaan otettiin avuksi rauta. Rautalevyjä oli alettu [[valssaus|valssata]] 1780-luvulla ja ensimmäinen rautainen alus rakennettiinkin jo 1787. Rauta oli kuitenkin haurasta, ja 1870-luvulle saakka laivat tehtiin puusta rautavahvisteisina, kunnes 1865 alettiin käyttää terästä, jota silloin pystyttiin valmistamaan suuria määriä. 1800-luvun puolenvälin jälkeen höyrylaivoista tuli kilpailukykyisiä purjelaivoihin nähden. Britannian kauppalaivastosta vuonna 1885 yli puolet kulki höyryllä.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Kujanen: Liikenteen kehitys purjelaivojen kaudella, s. 166.</ref> Purjelaivatkin vielä kehittyivät ja kokivat pienen nousukauden 1850-luvulla, kun amerikkalaiset kehittivät kapearunkoisen ja nopean laivatyypin, [[klipperi]]n. [[Suezin kanava]]n avaaminen 1869 antoi höyrylaivoille niin suuren edun Afrikan kiertämään joutuviin klippereihin nähden, että purjelaivoille jäi enää pisimmät Australian ja Etelä-Amerikan reitit. Viimeinen purjelaivojen kehitysaskel oli teräsrunkoinen rakenne ja vahvistetut mastot, mikä piti purjelaivoja vielä jonkin aikaa kilpailukykyisenä höyryaluksiin nähden.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hannu Kujanen: Liikenteen kehitys purjelaivojen kaudella, s. 166–169.</ref>

 

 

==== Maaliikenteen koneistuminen ====

==== Lentoliikenteen kehitys ====

{{Pääartikkeli|[[Ilmailun historia]]}}

[[Kuva:Esquema de la V-2.jpg|thumb|Kaavio saksalaisten sodan aikana kehittämästä [[V2-ohjus|V2-raketista]]. V2 muodostui lähtökohdaksi niin yhdysvaltalaiselle kuin [[neuvostoliitto]]laiselle [[rakettimoottori|rakettitekniikalle]].]]

Ennen toista maailmansotaa kilpavarustelun aikana kehitettiin [[hävittäjälentokone]]ita, kuten [[Supermarine Spitfire|Spitfire]], [[Messerschmitt Bf 109|Messeschmitt]] ja [[Mitsubishi A6M Reisen|Mitsubishi zero]], joissa oli kaikissa hyvin tehokkaat moottorit. Sodan aikana merkittävään asemaan tulivat [[liittoutuneet|liittoutuneiden]] raskaat [[pommikone]]et, esimerkiksi [[Boeing]]in [[B-17 Flying Fortress|lentävä linnoitus]]. Koneita valmistettiin Yhdysvalloissa massatuotantona ja lennettiin Atlantin yli Englantiin jatkuvana virtana, mikä tuotti tietoa valtameren säistä ja lentoreiteistä. Toisen maailmansodan jälkeen pommikoneiden tekniikkaa siirrettiin matkustajakoneisiin, mistä esimerkkinä [[Lockheed Constellation]]. Sodan aikana oli kehitetty myös [[suihkumoottori]], jolla saavutettiin mäntämoottoria parempi tehopainosuhde. Ensimmäiset välilaskuttomat reittilennot [[Lontoo]]sta [[New York]]iin käynnistettiin nelimoottorisilla potkurikoneilla 1950-luvulla, mutta vasta vuosikymmenen lopussa riittävän korkealla lentävät suihkukoneet, kuten [[Boeing 707]] ja [[Douglas DC-8]], pystyivät luotettavaan säännölliseen reittiliikenteeseen Atlantin yli. 1960-luvulle siirryttäessä pääasialliseksi voimanlähteeksi suuremmissa liikennelentokoneissa tuli suihkumoottori.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.century-of-flight.net/new%20site/commercial/jet_liner.htm | Nimeke = Matkustajasuihkukoneiden ja liikenteen historia | Viitattu = 8.1.2012 }}</ref>