Versio 12. syyskuuta 2018 kello 20.56 muokkaa Anr (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, käyttöliittymän ylläpitäjät, ylläpitäjät 155 551 muokkausta →‎Erilaisia päänsärkylajeja: +{{Lähteetön}} ← Vanhempi muutos		Versio 5. tammikuuta 2019 kello 18.29 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 427 muokkausta parin lähteen pohjalta uusiksi Uudempi muutos →
Rivi 1: [[Kuva:Cruikshank - The Head Ache.png\|thumb\|350px\|''The Head Ache'', suom. ''Päänsärky'', [[George Cruikshank]] 1819]] [[Tiedosto:Ibuprofeenitabletteja.JPG\|pienoiskuva\|Ibuprofeeni on suosittu kipulääke päänsärkyyn. Alempana ibuprofeenia ja kodeiinia sisältävä Ardinex-lääkepakkaus joka on tarkoitettu keskivaikeaan kipuun.]] '''Päänsärky''' on pään alueen [[Kipu\|särkyä]]. Se on yleinen [[oire]], jonka voi aiheuttaa moni eri tekijä. '''Päänsärky''' (''cephalalgia'', kefalalgia) on monien eri sairauksien tavallisin [[oire]]. Päänsärky voi myös johtua elimistön [[nestehukka\|nestehukasta]]<ref>Nestehukka uhkaa maastoharjoituksissa. Jouko Tolonen. 14.06.2005. http://tietokannat.mil.fi/salpa05/news.php?language=fi_FI&page_id=36</ref>. Päänsärkyä voi olla ilman muita oireita, eikä siitä useinkaan kannata huolestua. Päänsärky-käsite kattaa hyvin erilaisia [[pää]]n [[Kipu\|kipuja]]. Ne voivat olla jyskyttäviä, poraavia, polttavia, jomottavia, pakottavia, räjähtäviä tai pistäviä. Ne voivat olla pään jossakin osassa tai koko päässä. Päänsäryn syyn selvittämiseksi täytyy ensin yrittää saada selville, missä kipu on, milloin se tulee, minkä luonteinen se on sekä tuleeko se yksin vai liittyykö siihen muita oireita. ==Esiintyminen ja syyt== ~~Päänsärky on usein [[psykosomatiikka\|psykosomaattinen]] oire. Tunnettu erityisen voimakasta, säännöllisesti esiintyvää päänsärkyä aiheuttava sairaus on [[migreeni]].~~ Päänsärky voi olla peräisin lihaksista, verisuonista, [[aivokalvo]]ista, luukalvoista, silmistä, [[poskiontelo]]ista, korvista tai hampaistosta. Kipu syntyy näiden kudosten kipuhermopäätteiden ärsytyksestä. [[Aivot]] eivät tunne kipua, sillä niissä ei ole kipua aistivia hermopäätteitä.<ref name=saarelma>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00322 \| Nimeke = Päänsärky \| Tekijä = Osmo Saarelma \| Ajankohta = 14.2.2018 \| Julkaisija = Lääkärikirja Duodecim \| Viitattu = 5.1.2019 }}</ref> Kipua voi aiheuttaa esimerkiksi jännittäminen, rasitustila, unen puute, [[nestehukka]]<ref>[http://tietokannat.mil.fi/salpa05/news.php?language=fi_FI&page_id=36 Nestehukka uhkaa maastoharjoituksissa] Jouko Tolonen. 14.06.2005.</ref>, [[tulehdus]], aivoverisuonten ahtautuminen, [[aivoverenvuoto]], hermorata, [[kasvain]], purennan vika, aineenvaihduntasairaus, [[myrkytys]] tai päähän kohdistunut vamma. Usein päänsärkyyn ei löydetä mitään syytä.<ref name=saarelma /> ~~== Erilaisia päänsärkylajeja ==~~ ~~{{Lähteetön}}~~ '''Jännityspäänsärky''' on usein [[takaraivo]]ssa ja säteilee sinne [[niska]]sta ja [[Hartiat\|hartioista]]. Jännityspäänsärky voi tuntua myös vyömäisenä [[otsa]]ssa ja tulee toisinaan [[stressi]]n yhteydessä, usein vasta vaikean rasittumisvaiheen jälkeen. Siihen auttaa yleensä rentoutuminen ja [[kipulääke\|kipu-]] tai [[tulehduskipulääke]]. Jännityspäänsärky voi alkaa myös jos on heikko näkö ja ihminen joutuu siristämään silmiään. ==Luokittelu== '''Lihasjännityspäänsärky''' johtuu niska- ja hartiaseudun lihasten jännitystiloista. Näiden lihasten jännityksen voi todeta painelemalla, jolloin niissä tuntuu kipua. Lihasjännityksiä voi poistaa venytyksillä, joogalla, voimistelulla ja yleensä reippaalla liikunnalla. Myös hieronnasta voi olla apua. Kansainvälinen päänsärkyseura luokittelee päänalueen kivut 14 pääluokkaan, joista yksi koskee [[kasvokipu]]ja. Primaaristen päänsärkyjen neljä pääluokkaa ovat [[migreeni]], jännityspäänsärky, trigeminaaliset autonomiset päänsäryt sekä muut primaarit päänsäryt. Sekundaariset päänsäryt liittyvät muihin sairauksiin tai vammoihin.<ref name=kipu-346>Forssell, Heli & Teerijoki, Tuija & Haanpää, Maija (''Kipu'', 2018), s. 346.</ref> ==Yleisyys== '''Päänsärky ja kuume''' on usein [[influenssa]]an ja nuhakuumeeseen liittyvä oire. Jos särky tuntuu [[otsa]]ssa ja lisääntyy päätä eteenpäin taivutettaessa on kyseessä siis päänsärkykuume. Influenssan yhteydessä esiintyvä päänsärky saattaa johtua viruksen aiheuttamasta aivokalvojen lievästä tulehtumisesta. Virusaivokalvontulehdusta esiintyy melko yleisesti esimerkiksi influenssassa, vesirokossa ja sikotaudissa, joissa se oireilee yleensä vain tavallista pidempänä päänsärkynä.<ref>Aivokalvontulehdus (meningiitti). Lääkärikirja Duodecim 5.3.2012. Jukka Lumio</ref> Lähes jokainen ihminen tuntee päänsärkyä ainakin jossain elämänsä vaiheessa. Naisilla päänsärky on yleiseimpää kuin miehillä.<ref name=saarelma /> Jännityspäänsärky on yleisin primaari päänsärkysairaus. Sen esiintyvyys on tutkimuksesta riippuen 30–78 prosenttia.<ref>Forssell, Heli & Teerijoki, Tuija & Haanpää, Maija (''Kipu'', 2018), s. 348.</ref> '''Ponnistuspäänsärky''' liittyy fyysiseen rasitukseen muun muassa kuntoillessa. Se on jyskyttävää särkyä, joka kestää muutamasta minuutista jopa useampaan vuorokauteen. Särky voi olla luonteeltaan joko tylppää jomotusta tai räjähtävää kipua. Se saattaa laueta voimailulajeissa, kovissa urheilusuorituksissa tai vaikkapa yhdynnässä. Ponnistuspäänsärkyä on hankala hoitaa, koska lääkkeet heikentävät fyysistä suorituskykyä. Itse suoritustilanteessa ponnistusta on vaikea välttää eivätkä särkylääkkeet auta jo alkaneeseen kohtaukseen. Migreeniä esiintyy noin 10–15 prosentilla väestöstä, naisilla kaksi kertaa useammin kuin miehillä.<ref name=kipu-346 /> '''Päähän saadun iskun jälkeinen päänsärky'''. Tämä päänsärky voi johtua kallonsisäisestä verenvuodosta, varsinkin jos samanaikaisesti on väsymystä ja pahoinvointia. [[Sarjoittainen päänsärky]] esiintyy noin 0,3 promillella väestöstä, miehillä useammin kuin naisilla.<ref>Forssell, Heli & Teerijoki, Tuija & Haanpää, Maija (''Kipu'', 2018), s. 349.</ref> '''Ajoittainen päänsärky, näköhäiriöt ja pahoinvointi/oksennukset'''. Tällainen päänsärky voi olla [[migreeni]]ä. Usein muillakin perheenjäsenillä on migreeniä, koska se on periytyvää. Migreeni voi laueta joistakin ruoka-aineista, esimerkiksi [[suklaa]]sta tai [[punaviini]]stä. ==Hoito== '''Päänsärky silmien ympärillä''' lukiessa, kutoessa tai tehdessä jotakin muuta silmiä rasittavaa työtä voi johtua siitä, että [[näkö]] on heikentynyt tai valaistus on liian heikko. Lievää tai itsestään paranevaa päänsärkyä voi potilas itse hoitaa [[parasetamoli]]lla tai [[Tulehduskipulääkkeet\|tulehduskipulääkkeillä]]. Jännityspäänsärkyä hoidetaan rentouttavalla voimistelulla ja liikunnalla, työasentojen muutoksella, unirytmin korjaamisella sekä kipualueen hieronnalla ja lämmityksellä, joskus myös tulehduskipulääkkeillä.<ref name=saarelma /> Migreeniä voidaan hoitaa lääkärin kanssa sopivaksi katsotulla lääkehoidolla.<ref name=saarelma /> Päänsärky kaipaa välitöntä hoitoa, jos se alkaa yhtäkkisesti voimakkaana tai siihen liittyy voimakkaita muita oireita, kuten hermoston oireita, tajunnanhäiriöitä, yleistilan heikkenemistä, [[oksentelu]]a, niskan jäykkyyttä ja korkeaa [[kuume]]tta. Myös päähän kohdistunutta vammaa seuraava laajalla alueella tuntuva ja suhteellisen voimakas särky vaatii välitöntä tutkimusta. Lievemmissä tapauksissa päänsärky voidaan käydä tutkituttamassa vuorokauden tai lähipäivien aikana. Tutkimuksiin on yleensäkin aihetta hakeutua, jos pitkittyvä tai toistuva päänsärky haittaa elämää.<ref name=saarelma /> '''Päänsärky, pahoinvointi ja oksentelut aamuisin''' voivat johtua edellisen illan [[Alkoholijuoma\|alkoholin]] nauttimisesta, [[krapula]]sta. Tämäntyyppinen päänsärky voi tosin johtua myös (jos oireet palaavat) [[Aivokasvain\|aivokasvaimesta]]. '''Vihlauspäänsäryt''' voivat johtua liiallisesta ulkona olemisesta tai siihen kohdistuva kylmä voi aiheuttaa vihlauspäänsäryn. ~~==Katso myös==~~ [[Hortonin syndrooma]] eli sarjoittainen päänsärky ==Lähteet== * {{Kirjaviite \| Tekijä = Kalso, Eija & Haanpää, Maija & Hamunen, Katri & Kontinen, Vesa & Vainio, Anneli (toim.) \| Nimeke = Kipu \| Vuosi = 2018 \| Sivu = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija =Duodecim \| Suomentaja = \| Tunniste = ISBN 978-951-656-491-6 }} ===Viitteet=== {{viitteet}} ==Aiheesta muualla== * Terveyskirjasto: [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_teos=aps Päänsärky] (Lääkärikirja Duodecim) * Terveyskirjasto: [http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_osio=100&p_artikkeli=dlk00583&p_teos=dlk&p_selaus=7856 Lasten päänsärky] (Lääkärikirja Duodecim 2012)

Ero sivun ”Päänsärky” versioiden välillä