Ero sivun ”Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)” versioiden välillä

 

:::::[http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/49 Kotus] kertoo sivuillaan selkeän merkintätavan näissä tilanteissa, joka kuuluu: "Neli- ja useampinumeroiset luvut jaetaan hahmottamisen helpottamiseksi kolmen numeron ryhmiin lopusta alkaen. Ryhmien välissä on välilyönti." Nyt tämä ohje on kyseenalaistettu ja toivottu esimerkkiä aihetta käsittelevästä tieteellisestä kirjallisuudesta. Tulkitsen tämän ainakin itse niin, että Kotuksen katsotaan jättäneen käsittelemättä suosituksessaan vakiintunut tieteellinen merkintätapa näissä tilanteissa (kiehumispisteet yms.). Tämän johdosta kuvittelisi, että jos nyt sitten lähdetään etsimään muuta lähdettä kuin Kotus, tulisi tämän lähteen olla vielä Kotusta tiiviimmin yhteydessä lämpötilalukujen oikeinkirjoitukseen. Koska Kotuksen julkaisujen nimenomainen tavoite on kertoa oikeinkirjoituksesta, oletan Kotuksen ohjeiden yleistyvän hyvin. Sen sijaan fonetiikasta kertovan tiedeartikkelin merkintätavan oletan yleistyvän paljon huonommin, koska kyseisen artikkelin tarkoitus ei ole asettaa yleistä merkintätapaa, vaan kertoa tutkimustuloksista, jolloin merkintätapa on vain työkalu. --[[Käyttäjä:Subarachnoidhemorrhage|Subarachnoidhemorrhage]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Subarachnoidhemorrhage|keskustelu]]) 4. tammikuuta 2019 kello 16.34 (EET)

 

:Tässä Gaudeamuksen 2009 kustamana suomenkielinen yli 450-sivuinen julkaistu painettu teos "Lindell, Ismo: Sähkön pitkä historia. Otatieto. ISBN 978-951-672-358-0", jossa 4-numeroiset luonnontieteelliset luvut on kaikki kirjoitettu ilman välilyöntiä. [[Toiminnot:Muokkaukset/185.212.169.166|185.212.169.166]] 4. tammikuuta 2019 kello 16.30 (EET)