Wikipedia

Ero sivun ”Märket” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Aapeli pisti tuuliennätykset uusiksi, linnuista, kh
Rivi 38:
'''Märket''' on pieni [[Luoto (saari)|kallioluoto]] [[Ahvenanmeri|Ahvenanmerellä]], [[Suomi|Suomen]] ja [[Ruotsi]]n [[Suomen ja Ruotsin raja|rajalla]]. Vuonna [[1885]] luodolle rakennettiin [[Märketin majakka]] turvaamaan merenkulkua kapealla [[Eteläkurkku|Eteläkurkulla]].<ref name="And6">Andersson, 2015, s. 6</ref> Luodolla on pinta-alaa vähän yli kolme hehtaaria, ja siellä sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteän maan piste]].<ref name="And263">Andersson, 2015, s. 263–265</ref>
 
NykyäänVuodesta 2007 lähtien majakkaa on kunnostanut [[Suomen Majakkaseura]] kunnostaa majakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.<ref name="majakkaseura">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.majakkaseura.fi/market/ | Nimeke = Märket | Julkaisija = Suomen Majakkaseura ry | Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
 
== Maantiede ==
[[Tiedosto:MarketO.jpg|pienoiskuva|Luoto idän suunnasta kuvattuna.]]▼
=== Sijainti ===
▲[[Tiedosto:MarketO.jpg|pienoiskuva|vasen|Luoto idän suunnasta kuvattuna.]]
Märket sijaitsee [[Ahvenanmeri|Ahvenanmerellä]], [[Eteläkurkku|Eteläkurkun]] eli Ahvenanrauman vilkkaan laivaväylän itäpuolella. Luodolta on lyhimmillään matkaa [[Manner-Ahvenanmaa]]lle noin 20 kilometriä ja Ruotsin mantereelle noin 25 kilometriä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintoasemat | Nimeke = Havaintoasemat | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
 
Märketin lähin naapuriluoto on Märketshällor, joka on luoteessa, noin kilometrin päässä Ruotsin aluevesillä. Lähimmät muut majakat ovat [[Märketskallenin majakka|Märketskallenin pohjamajakka]] noin 5,6 kilometrin päässä ja [[Understenin majakka]] 12 kilometrin päässä, kumpikin Ruotsin puolella.<ref name="maps">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.google.fi/maps | Nimeke = Google Maps | Julkaisija = Google | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref>
 
[[Suomi]] ja [[Ruotsi]] jakavat Märketin puoliksi rusetin muotoisella valtakunnanrajalla. Suomen puoli luodosta kuuluu [[Hammarland]]in kuntaan [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan maakunnassa]]. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu [[Norrtäljen kunta|Norrtäljen]] kuntaan [[Tukholman lääni]]ssä ja toinen [[Östhammarin kunta|Östhammarin]] kuntaan [[Uppsalan lääni]]ssä.<ref name="And263" />
 
Valtakunnanrajan rajapisteessä numero 7 sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteällä maalla oleva piste]],<ref>{{Karttaviite | Nimeke = Kartta Suomen ja Ruotsin välisestä valtakunnanrajasta | Mittakaava = 1:1&nbsp;000 | Lehti = Karttalehti 49, Märket | Julkaisija = Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat | Ajankohta = 2006 | www = https://www.maanmittauslaitos.fi/valtakunnanrajat | Tiedostomuoto = PDF | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref> mutta Suomen kaikkien läntisin piste sijaitsee kuitenkin aluemerellä noin 12,5 kilometriä Märketilta etelälounaaseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi | Nimeke = Paikkatietoikkuna | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Selite = mittanauha-työkalu | Viitattu = 9.8.2018 }}</ref>
Rivi 56:
 
=== Luonto ===
Märketillä havaittiin yhteensä 23 kasvilajia heinäkuussa [[1998]] tehdyssä tutkimuksessa. [[Luotosorsimo]]a ja [[nyylähaarikko]]a tavattiin eripuolilla luotoa, mutta muiden kasvilajien esiintymät olivat pääosin rajoittuneet luodon eteläniemen ja majakkarakennusten ympäristöön, jotka ovat parhaiten suojassa myrskyiltä[[myrsky]]iltä.<ref name="en märklig ö" />
 
Suurin osa tutkimuksessa havaituista lajeista oli [[Heinäkasvit|heinäkasveja]] ([[järviruoko]], [[luotosorsimo]], [[niittynurmikka]], [[pohjanlahdenlauha]], [[punanata]], [[ruokonata]], [[ruokohelpi]] ja [[rönsyrölli]]), mutta myös [[Vihvilät|vihvilöitä]] ([[Konnanvihvilä|konnan-]], sammakon- ja [[suolavihvilä]]), [[Kohokkikasvit|kohokkikasveja]] ([[nyylähaarikko]], [[pihatähtimö]] ja [[suolasolmukki]]), [[Maksaruohot|maksaruohoja]] ([[Isomaksaruoho|iso-]] ja [[keltamaksaruoho]]) sekä [[Asterikasvit|asterikasveja]] ([[Merisaunio|etelänmerisaunio]] ja [[leskenlehti]]) esiintyi Märketillä. Lisäksi huomattiin myös [[Niittyleinikki|niittyleinikin]], [[Luikat|meriluikan]] ja [[Poimuhierakka|poimuhierrakan]] kasvavan luodolla. Ainoa havaittu puuvartinen kasvi oli [[raita]], joka kasvoi erään majakkarakennuksen juuressa.<ref name="en märklig ö" />
 
Märketillä ja sen lähiluodoilla tavataan paljon [[Halli|halleja]] eli harmaahylkeitä, joita on mahdollista päästä katsomaan sinne järjestettävillä hyljesafareilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/matka/art-2000002532874.html | Nimeke = Harmaahylje on Ahvenanmaan saariston valtias | Tekijä = Uhari, Markku | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2012-05-25 | Viitattu = 18.8.2018}}</ref> Suomen lintuatlaksen mukaan luodolla pesii [[Haahka|haahkoja]], [[Lapintiira|lapintiiroja]], [[Riskilä|riskilöitä]], [[Räystäspääsky|räystäspääskyjä]], [[Västäräkki|västäräkkejä]] ja mahdollisesti [[Ruokki|ruokkeja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/ruutu/671:306 | Nimeke = Hammarland Märket (ruutu 671:306) | Julkaisu = Suomen lintuatlas | Viitattu = 2.1.2019}}</ref>
 
=== Ilmasto ===
Meri tasaa merkittävästi Märketin vuosittaista lämpötilan vaihtelua, mikä tekee siitä erityisen leutotalvisen muuhun Suomeen verrattuna. [[2000-luku|2000-luvun]] aikana siellä on mitattu ainakin seitsemän kertaa talvikuukauden ylin yksittäinen lämpötila Suomessa.<ref name="fmi2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2016 | Nimeke = Vuoden 2016 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref name="fmi2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2007 | Nimeke = Vuoden 2007 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2005 | Nimeke = Vuoden 2005 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2004 | Nimeke = Vuoden 2004 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2003 | Nimeke = Vuoden 2003 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2000 | Nimeke = Vuoden 2000 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> Esimerkiksi [[6. joulukuuta]] [[2007]] päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja [[30. tammikuuta]] [[2016]] 6,5 °C.<ref name="fmi2016" /><ref name="fmi2007" />
 
Erityisesti etelänEtelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia havaitaan Märketillä korkeita tuulennopeuksia. OskariAapeli-myrskyssä [[12. joulukuutatammikuuta]] [[20132019]] mitattiin luodolla myrskynkeskituuleksi korkein keskituuli (2732,94 m/s) ja kovinkovimmaksi yksittäinenyksittäiseksi puuskapuuskaksi (3440,42 m/s).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://ilmatieteenlaitoswww.aamulehti.fi/tiedotea/1253686201381533 | Nimeke = MarraskuuAamulehti etelässäseuraa: harvinaisenAapeli-myrsky lämminon rikkonut useita ennätyksiä | JulkaisijaTekijä = IlmatieteenAla-Heikkilä, laitosMinna & Saarinen, Jussi | Julkaisu = Aamulehti | Ajankohta = 2.121.20132019 | Viitattu = 102.81.20182019}}</ref> [[2010-luku|2010-luvulla]]Tätä ennen myrskytuulia suurinon luodolla mitattu tuulenpuuska,esimerkiksi 34,8 m/s, havaittiinOskari-myrskyssä [[291. lokakuutajoulukuuta]] [[20172013]]., Keskituulijolloin jäikeskituuli tällöinoli kuitenkin27,9 vainm/s 26ja kovin puuska 34,94 m/s:ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!tiedote/1253686 | Nimeke = HavaintojenMarraskuu latausetelässä harvinaisen lämmin | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | SeliteAjankohta = Hammarland Märketin havaintoasema2.12.2013 | Viitattu = 10.8.2018}}</ref>
 
Märketillä on vuodesta [[1885]] saakka havainnoitu [[sää]]tä ja jäätilannetta., Alkuaikoinamutta havaintoraportitalkuaikoina havainnot lähetettiin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna [[1906]] [[Suomen Tiedeseura]]n Meteorologinen Päälaitos (nykyinen [[Ilmatieteen laitos]]) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi ottaa myös vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.<ref name="And125">Andersson, 2015, s. 125–126</ref> Majakan automatisoinnin jälkeen, [[10. marraskuuta]] [[1977]] Märketillä aloitti toimintansa [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] automaattinen [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Arkisto = http://archive.wikiwix.com/cache/?url=http%3A%2F%2Fwww.ilmatieteenlaitos.fi%2Fsaa%2Fhavainto_20.html | Arkistoitu = 23.2.2011 | Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
 
{{Ilmastotaulukko
Rivi 212:
 
=== Valtakunnanraja ===
Koska Suomi ja Ruotsi ovat mukana sekä [[Pohjoismainen passivapaus|pohjoismaisessa passivapaudessa]] että [[Schengenin sopimus|Schengenin sopimuksessa]], ei Märketillä rajaa ylittävillä [[Pohjoismaat|pohjoismaiden]] kansalaisilla tarvitse olla mukanaan mitään matkustusasiakirjoja. Kuitenkin muiden maiden kansalaisilla on oltava passi tai matkustamiseen kelpaava henkilökortti rajaa ylittäessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.raja.fi/ohjeita/matkustusasiakirjat | Nimeke = Matkustusasiakirjat | Julkaisija = Rajavartiolaitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref>
 
==== Vuoden 1810 rajanveto ====
Rivi 245:
 
== Katso myös ==
* [[Märketin majakka]]
* [[Luettelo jaetuista saarista]]
** [[Inakari (Tornio)|Inakari ja Kataja]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Märket”