Wikipedia

Märket

luoto Ahvenanmerellä, Suomen ja Ruotsin rajalla

Märket on pieni kallioluoto Ahvenanmerellä Suomen ja Ruotsin rajalla. Vuonna 1885 luodolle rakennettiin Märketin majakka turvaamaan merenkulkua kapeassa Eteläkurkussa.[1] Luodolla on pinta-alaa vähän yli kolme hehtaaria, ja siellä sijaitsee Suomen läntisin kiinteän maan piste.[2]

Märket

Märket lounaasta päin katsottuna vuonna 2013.

Sijainti
Korkein kohta
3 m
Pinta-ala
0,0329 km²
Väestö
Asukasluku
0
Kartta

muokkaa - muokkaa wikitekstiä - muokkaa WikidataaTietolaatikon dokumentaatio

Vuodesta 2007 lähtien majakkaa on kunnostanut Suomen Majakkaseura. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta.[3]

Maantiede muokkaa

Sijainti muokkaa

 
Luoto idän suunnasta kuvattuna.

Märket sijaitsee Ahvenanmerellä, Eteläkurkun eli Ahvenanrauman vilkkaan laivaväylän itäpuolella. Luodolta on lyhimmillään matkaa Manner-Ahvenanmaalle noin 20 kilometriä ja Ruotsin mantereelle noin 25 kilometriä.[4]

Märketin lähin naapuriluoto on Märketshällor, joka on luoteessa, noin kilometrin päässä Ruotsin aluevesillä. Lähimmät muut majakat ovat Märketskallenin pohjamajakka noin 5,6 kilometrin päässä ja Understenin majakka 12 kilometrin päässä, kumpikin Ruotsin puolella.[5]

Suomi ja Ruotsi jakavat Märketin puoliksi, ja valtakunnanraja muistuttaa rusettia. Suomen puoli luodosta kuuluu Hammarlandin kuntaan Ahvenanmaan maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu Norrtäljen kuntaan Tukholman läänissä ja toinen Östhammarin kuntaan Uppsalan läänissä.[2]

Valtakunnanrajan rajapisteessä numero 7 sijaitsee Suomen läntisin kiinteällä maalla oleva piste,[6] mutta Suomen koko valtioalueen läntisin piste sijaitsee aluemerellä noin 12,5 kilometriä Märketiltä etelälounaaseen.[7]

Topografia muokkaa

 
Maankohoaminen Märketillä vuosien 1810 ja 1980 välillä.

Märketin luoto on mitoiltaan 350 × 150 metriä, ja sen kalliot ovat noin 1 265 miljoonaa vuotta vanhaa kiteistä diabaasia.[8] 1800-luvun alkupuolella luodon pinta-ala oli vain noin kaksi hehtaaria, mutta maankohoamisen seurauksena luoto on kasvanut nykyiseen kokoonsa 3,29 hehtaariin.[2][9] Luodon korkein kohta on vain noin kolme metriä merenpinnasta, minkä takia aallot vyöryvät myrskytuulessa koko luodon yli.[10]

Luonto muokkaa

Märketillä havaittiin yhteensä 23 kasvilajia heinäkuussa 1998 tehdyssä tutkimuksessa. Luotosorsimoa ja nyylähaarikkoa tavattiin eripuolilla luotoa, mutta muiden kasvilajien esiintymät olivat pääosin rajoittuneet luodon eteläniemen ja majakkarakennusten ympäristöön, jotka ovat parhaiten suojassa myrskyiltä.[8]

Suurin osa tutkimuksessa havaituista lajeista oli heinäkasveja (järviruoko, luotosorsimo, niittynurmikka, pohjanlahdenlauha, punanata, ruokonata, ruokohelpi ja rönsyrölli), mutta myös vihvilöitä (konnan-, sammakon- ja suolavihvilä), kohokkikasveja (nyylähaarikko, pihatähtimö ja suolasolmukki), maksaruohoja (iso- ja keltamaksaruoho) sekä asterikasveja (etelänmerisaunio ja leskenlehti) esiintyi Märketillä. Lisäksi huomattiin myös niittyleinikin, meriluikan ja poimuhierakan kasvavan luodolla. Ainoa havaittu puuvartinen kasvi oli raita, joka kasvoi erään majakkarakennuksen juuressa.[8]

Märketillä ja sen lähiluodoilla tavataan paljon halleja eli harmaahylkeitä, joita on mahdollista päästä katsomaan sinne järjestettävillä hyljesafareilla.[11] Suomen lintuatlaksen mukaan luodolla pesii haahkoja, lapintiiroja, riskilöitä, räystäspääskyjä, västäräkkejä ja mahdollisesti ruokkeja.[12]

Ilmasto muokkaa

Meri tasaa merkittävästi Märketin vuosittaista lämpötilan vaihtelua, mikä tekee siitä erityisen leutotalvisen muuhun Suomeen verrattuna. 2000-luvun aikana siellä on mitattu ainakin seitsemän kertaa talvikuukauden ylin lämpötila Suomessa.[13][14][15][16][17][18] Esimerkiksi 6. joulukuuta 2007 päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja 30. tammikuuta 2016 6,5 °C.[13][14]

Etelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia Märketillä esiintyy korkeita tuulennopeuksia. Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta 2019 mitattiin luodolla keskituuleksi 32,4 m/s ja kovimmaksi yksittäiseksi puuskaksi 40,2 m/s.[19] Tätä ennen myrskytuulia on luodolla mitattu esimerkiksi Oskari-myrskyssä 1. joulukuuta 2013, jolloin keskituuli oli 27,9 m/s ja kovin puuska 34,4 m/s.[20]

Märketillä on vuodesta 1885 saakka havainnoitu säätä ja jäätilannetta, mutta alkuaikoina havainnot lähetettiin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna 1906 Suomen Tiedeseuran Meteorologinen Päälaitos (nykyinen Ilmatieteen laitos) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi ottaa myös vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.[21] Majakan automatisoinnin jälkeen 10. marraskuuta 1977 Märketillä aloitti toimintansa Ilmatieteen laitoksen automaattinen sääasema.[22]

Märketin ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) 1,1 0,2 2,1 5,5 9,7 14,1 18,3 18,5 14,9 9,8 5,8 3,1 ka. 8,6
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −2,1 −2,9 −1,2 1,6 5,4 10,0 15,1 15,3 11,8 7,1 2,9 −0,2 ka. 5,2
Vrk:n keskilämpötila (°C) −0,3 −1,3 0,2 2,7 6,5 11,3 15,9 16,3 12,6 8,1 4,0 1,4 ka. 6,5
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
1,1
−2,1
0,2
−2,9
2,1
−1,2
5,5
1,6
9,7
5,4
14,1
10,0
18,3
15,1
18,5
15,3
14,9
11,8
9,8
7,1
5,8
2,9
3,1
−0,2
S
a
d
a
n
t
a 		{{{satammi}}}
{{{sahelmi}}}
{{{samaalis}}}
{{{sahuhti}}}
{{{satouko}}}
{{{sakesä}}}
{{{saheinä}}}
{{{saelo}}}
{{{sasyys}}}
{{{saloka}}}
{{{samarras}}}
{{{sajoulu}}}


Lähde: Ilmatieteen laitos, 1981–2018[23]

Valtakunnanraja muokkaa

Koska Suomi ja Ruotsi ovat mukana sekä pohjoismaisessa passivapaudessa että Schengenin sopimuksessa, ei Märketillä rajaa ylittävillä pohjoismaiden kansalaisilla tarvitse olla mukanaan matkustusasiakirjoja. Kuitenkin muiden maiden kansalaisilla on oltava passi tai matkustamiseen kelpaava henkilökortti rajaa ylitettäessä.[24]

Vuoden 1810 rajanveto muokkaa

Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 sovittiin, että Venäjälle kuuluvat Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä sen rannikkoa. Vuonna 1810 solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden 1811 aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.[2]

Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921,[25] sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna 1940[26] ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna 1972.[27]

Vuoden 1985 rajanveto muokkaa

 
Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia.

Majakka rakennettiin vuonna 1885 Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1979, kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.[2] Vuosina 1981–1982 suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan. Majakkarakennukset jäivät Suomen puolelle, ja rajamurtoviiva kulki luodon keskipisteeksi vuoden 1810 rajanvedossa määritetyn rajapisteen kautta.[28]

Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,[29] ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan noottien vaihdon jälkeen 14. kesäkuuta 1985.[30] Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennetty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.[28]

Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty maastoon porattuina reikinä kalliossa ja loput kolme taas messinkinuppeina. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionreikinä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.[30] Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.[2]

Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet merkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä.[31] Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna 2006, ja tällöin yhden kallioreiän paikkaa korjattiin, sillä se oli lähes 3 metriä sivussa koordinaatein määritellystä rajapisteestä.[31] Vuonna 2007 Suomen Majakkaseura maalasi rajapisteet näkyviin asfalttimaalilla, ja maalaus joudutaan uusimaan parin vuoden välein.[32]

Majakka muokkaa

 
Märketin majakan rakennepiirros vuodelta 1884.
Pääartikkeli: Märketin majakka

Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama majakka valmistui Märketille vuonna 1885.[33] Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat pelkäsivät Märketin kareja, ja siksi ajautuivat haaksirikkoon Ruotsin rannikon matalikoille.[34]

Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuksen lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna. Siellä on myös venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.

Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna 1976, ja seuraavan vuoden aikana miehitys lopetettiin.[35] Vuodesta 2007 lähtien Suomen Majakkaseura on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillään olon aikana rapistua huonoon kuntoon.[3]

Amatööriradion radiomaa muokkaa

Radioamatöörien kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna 1969, kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, mikä on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin kutsumerkin alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.[36][37] 2019 vietettiin Märketin 50:ttä radiomaavuotta ja ensimmäisen yhteyden muistoa. Ahvenanmaan postilaitos julkaisi aiheesta juhlapostikortin. 2019 oli kaikkiaan 23 OJ0-alkuista radioamatöörikutsumerkkiä. [38]

Suomen amatööriradiokutsumerkit alkavat OF-, OG-, OH-, OI- tai OJ-kirjaimilla. Sen jälkeen tulee numero, mikä voi olla 0:sta 9:ään. Entisen Suomen lääneihin perustuvan piirijaon mukaan 1-9 liittyivät lääneihin, kun taas 0 liittyi vain ja ainoastaan Ahvenanmaan maakuntaan. Kun lääniperustaisesta piirijaosta luovuttiin ja Manner-Suomessa sai alueesta riippumatta käyttää numeroita 1-9, jäi silti voimaan säännös, minkä mukaan radioamatöörikutsumerkki 0 on varattu vain Ahvenanmaalle.

Matkailu muokkaa

Märketille voi saapua omalla veneellä tai käyttäen venepalvelua Ahvenanmaalta, ja telttailu luodolla on sallittua.[39] Suomen Majakkaseuran talkoolaiset tarjoavat opastusta majakalla joka päivä talkookaudella toukokuusta lokakuuhun.[40]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  • Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Andersson, 2015, s. 6
  2. ↑ a b c d e f Andersson, 2015, s. 263–265
  3. ↑ a b Märket Suomen Majakkaseura ry. Viitattu 9.8.2018.
  4. ↑ Havaintoasemat Ilmatieteen laitos. Viitattu 9.8.2018.
  5. ↑ Google Maps Google. Viitattu 9.8.2018.
  6. ↑ Kartta Suomen ja Ruotsin välisestä valtakunnanrajasta 1:1 000. Karttalehti 49, Märket. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat, 2006. Kartan verkkoversio (PDF) (viitattu 9.8.2018)
  7. ↑ Paikkatietoikkuna (mittanauha-työkalu) Maanmittauslaitos. Viitattu 9.8.2018.
  8. ↑ a b c Ekman, Joakim & Bråvander, Lars-Gunnar & Ekman, Gabriel & Zachrisson, Ebbe: Märket - en märklig ö (PDF) bsis.org. 1998. Arkistoitu 10.8.2018. Viitattu 10.8.2018. (ruotsiksi)
  9. ↑ Märket histdoc.net. Viitattu 9.8.2018.
  10. ↑ Paikkatietoikkuna (maastoprofiili-työkalu) Maanmittauslaitos. Viitattu 9.8.2018.
  11. ↑ Uhari, Markku: Harmaahylje on Ahvenanmaan saariston valtias Helsingin Sanomat. 25.5.2012. Viitattu 18.8.2018.
  12. ↑ Hammarland Märket (ruutu 671:306) Suomen lintuatlas. Viitattu 2.1.2019.
  13. ↑ a b Vuoden 2016 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
  14. ↑ a b Vuoden 2007 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
  15. ↑ Vuoden 2005 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
  16. ↑ Vuoden 2004 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
  17. ↑ Vuoden 2003 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
  18. ↑ Vuoden 2000 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
  19. ↑ Ala-Heikkilä, Minna & Saarinen, Jussi: Aamulehti seuraa: Aapeli-myrsky on rikkonut useita ennätyksiä Aamulehti. 2.1.2019. Arkistoitu 2.1.2019. Viitattu 2.1.2019.
  20. ↑ Marraskuu etelässä harvinaisen lämmin 2.12.2013. Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
  21. ↑ Andersson, 2015, s. 125–126
  22. ↑ Rannikko- ja järviasemien säähavainnot Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 9.8.2018.
  23. ↑ Havaintojen lataus (Hammarland Märketin havaintoasema. Dataa vrk:n keskilämpötiloista oli tarjolla epäsäännöllisesti jaksolla 2/1981–5/1984 ja kohtuullisen säännöllisesti jaksoilla 6/1984–12/1984, 3/1985–12/1986, 6/1988–6/1989 ja 7/1991–12/2018. Dataa vrk:n ylimmistä ja alimmista lämpötiloista oli tarjolla kohtuullisen säännöllisesti jaksoilla 9/1995–3/1996 ja 9/1999–12/2018.) Ilmatieteen laitos. Viitattu 1.1.2019.
  24. ↑ Matkustusasiakirjat Rajavartiolaitos. Arkistoitu 9.8.2018. Viitattu 10.8.2018.
  25. ↑ Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus (SopS 1/1922) Fixlex. Viitattu 8.8.2018.
  26. ↑ Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
  27. ↑ Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa (SopS 7/1973) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
  28. ↑ a b Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö (julkaisu 2006:18) 5.10.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2018.
  29. ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä (HE 70/1984 vp) Eduskunta. Viitattu 8.8.2018.
  30. ↑ a b Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 Maanmittauslaitos. 20.3.2007. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat. Viitattu 8.8.2018.
  31. ↑ a b Lapintie, Pyry: Suomen ja Ruotsin rajoja tarkistetaan uudelleen Helsingin Sanomat. 29.8.2006. Viitattu 18.8.2018.
  32. ↑ Andersson, 2015, s. 275
  33. ↑ Andersson, 2015, s. 36–39
  34. ↑ Andersson, 2015, s. 23
  35. ↑ Andersson, 2015, s. 261–262
  36. ↑ Andersson, 2015, s. 257
  37. ↑ Holoch, Rich: The Visual History of the ARRL DXCC Program oh3ac.fi. 2016. Viitattu 8.8.2018.
  38. ↑ ARRL: On-the-Air Activity to Mark 50th Anniversary of First Market Reef DXpedition https://www.arrl.org. 2019. Viitattu 10.04.2024.
  39. ↑ Cavén, Tina: Märketin majakalla rauhoitutaan ja pelätään luonnon armoilla Kulttuuricocktail. 3.1.2017. Yleisradio. Viitattu 18.8.2018.
  40. ↑ Lankinen, Jonna: Suomen majakkasaaret, joissa voi yöpyä – Utö on niistä yksi TS Saaristo. 13.7.2016. Turun Sanomat. Arkistoitu 18.8.2018. Viitattu 18.8.2018.

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Märket.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Märket&oldid=22316662”