Ero sivun ”Ylioppilaskunta (Suomi)” versioiden välillä

▲Kaikki yliopistossa ylempää tai alempaa [[korkeakoulututkinto]]a suorittavat opiskelijat ovat ylioppilaskunnan jäseniä, minkä lisäksi ylioppilaskunta voi hyväksyä jäsenekseen muitakin yliopiston opiskelijoita. Ylioppilaskuntien pakkojäsenyyden on toisinaan katsottu olevan ristiriidassa [[perustuslaki|perustuslain]] yhdistymisvapauden kanssa, joka takaa oikeuden kuulua tai olla kuulumatta mihinkään [[yhdistys|yhdistykseen]]. Ylioppilaskunta ei kuitenkaan ole yhdistys vaan julkisoikeudellinen yhteisö, jollaisia voidaan perustaa lailla ja jotka hoitavat julkista tehtävää. Ylioppilaskuntien kiistattomin julkinen tehtävä on osallistuminen autonomisten yliopistojen hallintoon. Sen lisäksi ylioppilaskunnat huolehtivat jäsentensä terveydenhoidosta [[Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö]]n kautta.

▲Ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä on noussut kritiikkiä kuitenkin etenkin silloin, kun ne ovat ottaneet kantaa opiskeluun liittymättömiin asioihin, kuten parisuhdelakiin tai [[Irakin sota]]an.<ref>{{Verkkoviite |Nimeke= Pakko ei ole kuin kuulua |Osoite= http://ylioppilaslehti.fi/2003/02/pakko-ei-ole-kuin-kuulua/ |Ajankohta= 14.3.2003 |Julkaisija= Ylioppilaslehti|Viitattu= 4.6.2011 }}</ref> Syksyllä 2018 eduskunnan [[perustuslakivaliokunta]] julkaisi kannanoton, jonka mukaan pitäisi käynnistää selvitystyö siitä, onko pakkojäsenyydelle enää esitettävissä hyväksyttäviä ja oikeasuhtaisia perusteita.<ref>{{Verkkoviite |Nimeke= Perustuslakivaliokunta: Selvitystyön käynnistämistä ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä pitäisi harkita |Osoite= https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005881468.html/ |Ajankohta= 29.10.2018 |Julkaisija= Helsingin Sanomat|Viitattu= 30.10.2018 }}</ref>