[[Selki|Selllin]]n [[pogosta]]an kuulunut Himolan kylä mainitaan [[Lapin pogostat|Lapin pogostojen]] tarkastuskirjassa vuonna 1597, jolloin siellä oli 25 taloa<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Tšernjakova, Irina | Nimike = Karelija na perelome epoh: otšerki sotsialnoi i agrarnoi istorii XVII veka | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Izdatelstvo Petrozavodskogo gosudarstvennogo universiteta | Vuosi = 1998 | Sivu = 266 | Tunniste = ISBN 5-230-09044-8}}</ref>. Myöhemmin se kuului [[Aunuksen lääni]]n [[Poventsan kihlakunta|Poventsan kihlakunnan]] [[Porajärvi (Aunuksen_Karjala)|Porajärven]] [[volosti]]in eli kuntaan, joka oli suomalaisten miehittämä vuosina 1919–1921 ennen [[Tarton rauha]]n toteuttamista<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan kirja | Julkaisupaikka = Porvoo–Helsinki | Julkaisija = Werner Söderström | Vuosi = 1932 | Sivu = 827–828 | Tunniste = }}</ref>. Porajärven [[Klyyssinvaara]]n [[kyläkunta|kyläkunnan]] Himolan kylässä oli vuonna 1905 koulu, 30 taloa ja 158 asukasta<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Spisok naseljonnyh mest Olonetskoi gubernii po svedenijam za 1905 god | Julkaisupaikka = Petrozavodsk | Julkaisija = Olonetski gubernski statistitšeski komitet | Vuosi = 1907 | Sivu = 278–279 | Tunniste = }}</ref>.
Porajärven kunnan lakkauttamisen jälkeen Himolasta tuli osa Klyyssinvaaran [[kyläneuvosto]]a. Vuonna 1926 kylässä oli 184 asukasta, joista 177 oli [[karjalaiset (kansa)|karjalaisia]] ja seitsemän [[suomalaiset|suomalaisia]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan) | Julkaisupaikka = Petroskoi | Julkaisija = KASNT:n tilastohallinto | Vuosi = 1928 | Sivu = 55 | Tunniste = }}</ref> [[Jatkosota|Jatkosodassa]] vuosina 1941–1944 alue oli Suomen miehittämä.
