Ero sivun ”Väinö Malmivaara” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Työ: "Vapaussotaa" koskeva osa korjattu ajanmukaisempaan muotoon.
Rivi 43:
Aluksi Väinö Malmivaara toimi Lapuan yhteiskoulun uskonnonopettajana vuosina 1904–1908 ja vt. uskonnonlehtorina Oulun klassillisessa lyseossa 1908–1909. Tämän jälkeen Malmivaara aloitti kansanopistotyön. Hän oli [[Kainuun Opisto|Kainuun kansanopiston]] johtajana [[Paltamo|Paltamossa]] vuosina 1909–1913 ja Karhunmäen kristillisen kansanopiston johtajana [[Lapua]]lla 1914–1926.
 
Papin tehtäviä hän hoiti 1913–1914 ylimääräisenä pappina Paltamossa, Ristijärvellä ja Kiuruvedellä. Karhunmäen aikana Malmivaara toimi ylimääräisenä pappina Ylistarossa ja kenttäpappina vapaussodanvalkoisessa aikanaarmeijassa 1918. Kirkkoherraksi hänet valittiin Kiuruvedelle, jossa työkaudeksi tuli 1926–1943. Lapualle hänet valittiin kirkkoherraksi 1943, mutta ehti hoitaa virkaa puoli vuotta. Näet Oulun hiippakunnan piispa Yrjö Wallinmaa oli 1943 tutustumismatkallaan pohjoisen Lapin seurakuntiin. Neuvostopartisaanien hyökkäyksessä tämä sai surmansa. Väinö Malmivaara valittiin Wallinmaan tilalle piispaksi. Malmivaaran piispankausi osui sotien jälkeiseen aikaan ja hän osallistui keskeisesti seurakuntien jälleenrakennustyöhön. Vuonna 1954 Malmivaara jäi eläkkeelle.
 
Iisalmen lääninrovastiksi Malmivaara valittiin 1933, jossa tehtävässä hän palveli Lapualle siirtymiseen 1943 asti. Kirkolliskokouksen jäsenenä hän oli 1927–1954. Vuosina 1937–1938 hän kuului virsikirjan tarkastuskomiteaan varajäsenenä. Kirkkokäsikirjakomitean jäsenenä hän myös oli sekä kotielämän ongelmia pohtivan komitean puheenjohtajana 1949–1951.