Versio 17. marraskuuta 2018 kello 00.48 muokkaa 80.221.63.219 (keskustelu) →‎Vihannestakiainen eli Kobo Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 21. marraskuuta 2018 kello 21.17 muokkaa kumoa 84.248.25.217 (keskustelu) Kursiivit pois, kh Uudempi muutos →
Rivi 4: \| leveys = 250 \| kuvateksti = \| kunta = [[Kasvi]]t ''Plantae'' \| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheophyta'' \| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta'' \| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina'' \| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida'' \| lahko = ''[[Asterales]]'' \| heimo = [[Asterikasvit]] ''Asteraceae'' \| alaheimo = \| suku = [[Takiaiset]] ''Arctium'' Rivi 20: }} [[File:Arctium lappa MHNT.BOT.2004.0.16.jpg\|thumb\|''Arctium lappa'']] '''Isotakiainen''' (''Arctium lappa'') on suurikokoinen takiaisten suvun [[asterikasvit\|mykerökukkaiskasvi]], joka kasvaa alkuperäisesti [[Eurooppa\|Euroopassa]]. Laji on syömäkelpoinen ihmiselle, ja sitä käytetään [[Mustajuuri\|mustajuuren]] tapaan ruokakasvina erityisesti [[Japani~~\|Japanissa~~]]ssa.▼ ▲'''Isotakiainen''' (''Arctium lappa'') on suurikokoinen takiaisten suvun [[asterikasvit\|mykerökukkaiskasvi]], joka kasvaa alkuperäisesti [[Eurooppa\|Euroopassa]]. Laji on syömäkelpoinen ihmiselle, ja sitä käytetään [[Mustajuuri\|mustajuuren]] tapaan ruokakasvina erityisesti [[Japani\|Japanissa]]. == Ulkonäkö ja koko == [[Kuva:ArctiumLappa4.jpg\|thumb\|vasen\|200px\|Isotakiaisen mykeröitä.]] Isotakiainen kasvaa 90–200 senttimetriä korkeaksi. Laji muistuttaa paljon [[seittitakiainen\|seittitakiaista]] (''Arctium tomentosum'') ja molemmilla takiaisilla mykeröstö on rakenteeltaan ~~huiskolomainen~~huiskilomainen. Isotakiaisen [[mykerö\|kukkamykeröjen]] kehdot ovat lähes tai kokonaan karvattomia, väriltään kellanvihreät ja niiden kehtosuomut koukkukärkisiä. Kehto on kooltaan 2–2,5 x 3,5–4 cm. ~~Isotakiainen~~Isotakiaisen [[kukka\|kukat]] ovat väriltään punaisia torvikukkia. Hedelmät ovat 6–7 millimetrin mittaisia [[pähkylä\|pähkylöitä]]. Isotakiainen risteytyy helposti seittitakiaisen kanssa. <ref name="SPK">{{Kirjaviite \| Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. \| Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio \| Suomentaja = Vuokko, S. & Väre, H \| Vuosi = 2005 \| Sivu = 638 \| Selite = 2. painos \| Julkaisija = Tammi \| Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref><ref name="Retkeilykasvio">{{Kirjaviite \| Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) \| Nimeke = Retkeilykasvio \| Vuosi = 1998 \| Julkaisupaikka = Helsinki \| Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo \| Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref> == Isotakiainen Suomessa == Suomessa isotakiainen on harvinainen, vain etelässä kasvava laji. Se on [[muinaistulokas]] tai toisinaan [[uustulokas]], jota tavataan vanhojen asuinseutujen pihoilla ja tienvarsilla. <ref name="Retkeilykasvio" /> == Vihannestakiainen eli ~~Gobo~~gobou == Isotakiaisen ~~viljelymuotoa~~viljelymuoto '''vihannestakiainen''' eli gobou (''Arctium tomentosum'' var. ''edule'') on takiaisesta jalostettu [[vihannes]] ja [[juures]]. [[Kiina~~\|Kiinassa~~]]ssa se on tunnettu jo kauan ja [[Japani~~\|Japanissa~~]]ssa sitä on viljelty 900-luvulta saakka. Sitä on ~~käytettty~~käytetty myös lääkekasvina. ~~Kobo~~Vihannestakiainen sisältää paljon kuitua, mineraaleja ja B-vitamiineja. Juuret ovat pitkiä ja kapeita. ~~Ulkomuodoltaa~~Ulkomuodoltaan ja käytöltään se muistuttaa [[Mustajuuri\|mustajuurta]].<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://hiramenome.wordpress.com/2011/10/10/gobou-eli-vihannestakiainen/\|nimeke=Gobou eli vihannestakiainen\|tekijä=Hirame-no-me\|julkaisu=Hirame-no-me\|ajankohta=2011-10-10\|viitattu=2017-09-01}}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Isotakiainen” versioiden välillä