Ero sivun ”Tihvinänkarjalaiset” versioiden välillä

'''Tihvinän Karjala''' on erillinen karjalaisalue [[Boksitogorskin piiri]]ssä [[Leningradin alue]]en kaakkoisosissa. Alueella asuvat '''tihvinänkarjalaiset'''. Tihvinän Karjalaan kuului parhaimmillaan 14 kylää. Karjalaiskylät sijaitsevat [[Tšagoda|Tšagodajoen]] yläjuoksun varrella [[Klimovo]]n kylähallinnon alaisuudessa. Tsaarinvallan aikana [[Karjalaiset (kansa)|karjalaisten]] asuttama alue kuului [[Tihvinän kihlakunta]]an ja sitä ennen nämä maat olivat Tihvinän luostarin omistuksessa. Tihvinän karjalaiset ovat säilyttäneet kielensä ja jopa alueen vähälukuinen nuoriso taitaa sitä. Tihvinän karjalaisia on myös muuttanut työn ja opiskelun perässä läheisiin [[Tihvinä]]n ja [[Pikalevo]]n kaupunkeihin ja [[Jefimovski]]n taajamaan. Kielentutkija Vladimir Rjagojevin arvioiden mukaan [[1970]]–luvulla1970–luvulla Tihvinän karjalaisia oli kaksi tuhatta henkeä.

Karjalaiset ovat eläneet alueellaan jo 400 vuotta. He muuttivat nykyisille asuinalueilleen [[1600]]-luvun alussa [[Karjalankannas|Karjalankannakselta]] [[Stolbovan rauha]]n jälkeen. Kannaksen jouduttua luterilaisen Ruotsin vallan alle, alueelta lähti ortodoksista karjalaisväestöä pakoon keski-Venäjälle. Suurin osa muutti [[Tverin alue]]elle, mutta myös [[Tihvinä]]än ja [[Novgorodin alue|Novgorodin]] seuduille muutti karjalaista väkeä. Tihvinän karjalaiset löysivät uuden kotinsa ilmeisesti jo ennestään tutulta vanhalta kauppatieltä. Tšagodajoki nimittäin laskee [[Tšagodoštša]]an, Tšagodoštša [[Mologa]]an, joka taas on [[Volga]]n sivujoki. Mologan ja Volgan risteyksessä sijaitsi keskiajalla Holopii gorodok -kauppapaikka, jossa kävi myös karjalaisia kauppiaita.