Ero sivun ”Punaiset prikaatit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu, lisätty tietoa ja lähde. |
p →Via Fanin verilöylyCastronuovo s. 73-138: sana putosi pois, lisätty |
||
Rivi 35:
Päinvastoin kun tapahtumasta kertovassa elokuvassa (''Il caso Moro'', 1986) konepistoolit eivät suinkaan nakuttaneet ongelmatta koko hyökkäyksen ajan. Tämä ei ollut hyökkääjille yllätys, koska kolme niistä oli vanhanaikaisia, partisaanien sodanaikaisista varastoista löydettyjä aseita. Tästä syystä kaikilla oli myös pistooli taskussa. Moron autossa henkivartija Oreste Leonardi kääntyi heti hyökkäyksen alkaessa ympäri ja heittäytyi takaistuimella yksin istuvaa Moroa kohti yrittäen vetää häntä alaspäin suojaan mutta kuoli lähes välittömästi kun Moruccin ampuma sarja osui hänen oikeaan kylkeensä minkä jälkeen Moruccin ase meni jumiin. Fioren konepistooli jumittui jo parin laukauksen jälkeen ja hänen päämaalinsa, Moron autonkuljettaja Domenico Ricci haavoittui vain lievästi. Hänellä oli kuitenkin vain pari sekuntia aikaa yrittää ohjastaa auto esteiden ohi. Ricci ei siinä onnistunut ennenkuin Morucci sai taas konepistoolinsa toimimaan ja tappoi hänet. Myös henkivartijoiden autoa tulittaneen Gallinarin konepistooli lakkasi toimimasta vain muutaman laukauksen jälkeen ja hän jatkoi ampumista pistoolilla. Bonisolin konepistooli oli ainoa neljästä joka toimi moitteettomasti kunnes ammukset loppuivat. Alfa Romeon takaistuimella istunut henkivartija Raffaele Iozzino oli ainoa Moron saattajista joka pääsi autosta elävänä ulos ja jopa onnistui ampumaan pari laukausta hyökkääjiä kohti ennenkuin Bonisolin ja Gallinarin tulitus kaatoi hänet kuolleena kadulle.
Risteyksen vasemalla puolella Via Stresalla istui Seghetti [[Fiat 132]]-mallisessa autossa odottamassa ammuskelun loppumista, ja peruutti sitten autonsa nopeasti Via Fanille. Moretti ja Fiore siirsivät nopeasti Moron Seghettin autoon. Fiore asettui takapenkille Moron viereen ja Moretti etupenkille Seghettin jäädessä ohjaajaksi. Vuonna 1993 antamassaan haastattelussa Moretti sai muun muassa vastata kysymykseen siitä mitä Moro tässä tilanteessa todella sanoi, koska siitä oli huhuja liikkeellä. Moretti: "Hän ei sanonut sanaakaan. Olimme šokkitilassa mekin, hänestä puhumattakaan".<ref>Moretti s. 132</ref> Pakoautoja oli valmiina kaikkiaan neljä. Seghettin auton lisäksi Balzeranin sininen [[Fiat 128]], Via Stresalle Bonisolin aikaisemmin pysäköimä [[Autobianchi A112]], sekä Casimirrin ja Lojaconon valkoinen [[Fiat 128]]. Bonisolin auto jätettiin jostakin syystä paikalle. Käytetyt pakoautot löydettiin myöhemmin samasta paikasta, Via Licinio Calvo-kadulle pysäköitynä. Jossakin matkan varrella Moro siirrettiin [[Fiat 850T]]-malliseen pakettiautoon ja siinä olevaan puulaatikkoon joka oli suuniteltu helposti kannettavaksi ja Moron mittojen mukaiseksi. Samanaikaisesti kun Moretti ja Gallinari veivät Moron vankilaansa, Balzerani, Bonisoli ja Fiore ajoivat pakoautot Via Licinio Calvolle, missä muut jäivät kyydistä ei ole tiedossa. Pysäköityään autonsa Bonisoli ja Fiore menivät bussilla [[Termini]]-rautatieasemalle ja sieltä junalla Milanoon, kun taas Balzerani, jonka oli määrä jäädä Roomaan poistui paikalta jalan.
===Moro vankina===
| |||