|
==Sotavankien tilanne eri konflikteissa==
===Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa talvi- ja jatkosodassa===
{{pääartikkeli|[[Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa]]}}
[[Talvisota|Talvisodassa]] sotavangiksi jäi 858–1100 [[Suomi|suomalaista]]. Vankeusaika jäi lyhyeksi ja jo huhtikuussa 1940 Suomeen palautettiin 838 sotavankia.<ref> Alava T., Frolov, D., Nikkilä R. (2002) RUKIVER - Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa. Edita.</ref>
[[Jatkosota|Jatkosodassa]] suomalaisia sotavankeja oli [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] virallisen tilaston mukaan 2 377. Kotimaahan palautettiin 1 969 henkeä. Timo Malmin mukaan suomalaisia joutui vangeiksi 3 402, leirillä kuoli 1 388 ja kotiutettuja oli 1 938 eli 57kuolleisuus oli 43 prosenttia. Lukujen eron virallisiin lukuihin selittää osittain se, että neuvostoliittolaisissa tilastoissa otetaan huomioon vain ne sotavangit, jotka selvisivät leirille saakka.<ref> Malmi T. (2008) Suomalaiset sotavangit Neuvostoliitossa 1941-1944. Atena Kustannus.</ref>
===Suomalaisten sotavankeuden traumat ja kokemukset===
Jatkosodan aikana suomalaisia joutui sotavangiksi eri lähteiden mukaan eri määriä, ja viimeaikaisen tutkimuksen mukaan tämä määrä olisi ollut yli 3 500 joista leireillä (tai matkalla sinne) kuoli tai tapettiin noin 1 500 eli 43 prosenttia.<ref>Helsingin Sanomat: ”Sotavankeutta seurasi pitkä hiljaisuus”, 16.10.2011 sivu c7</ref> Silminnäkijänä vankileirillä ollut Yrjö Korhonen kertoo kuinka neuvostoviranomaiset uhkasivat takaisin leirille joutumisesta jo vapautumisvaiheessa. Sotavankiveteraaneja on Suomessa elossa enää muutamia kymmeniä.
Juuri vangeiksi otettuja suomalaisia uhattiin teloituksilla ja siviilitkin suhtautuivat sotavankeihin vihamielisesti. Vangit marssivat aluksi (ilman kenkiä) 40 kilometrin matkan [[Perkjärvi|Perkjärven]] juna-asemalle, josta heidät kuljetettiin [[Borovitši]]n vankileirille härkävaunuilla. Tapa oli hyvin samanlainen kuin lukemattomissa muissa vankien kuvauksissa tältä ajalta (muun muassa Unto Parvilahti kirjassa ''Berijan tarhat''). Leirin saunassa vangit saivat desinfioinnin ja karvanpoiston ja se jäikin ainoaksi puhdistustoimenpiteeksi vankiajalle. Borovitšin leirillä olot olivat kurjat ja taudeista [[punatauti]] oli yleisin.
Yrjö Korhonen joutui vankina syyskylmien aikaan tukinuittoon joessa ja ainoa vaate oli paita. Korhonen sairastui ja joutui sairaalaan jossa hänellä todettiin myös munuaistulehdus. Myöhemmin Korhonen siirrettiin Tserepovetsin leirille jossa taas riehui kurkkumätä- ja pilkkukuume-epidemia. Päästessään Suomeen tapaninpäivänä 1944 hän painoi vain 52 kiloa.
===Sotavangit Suomessa 1939–1945===
{{pääartikkeli|[[Sotavangit Suomessa toisen maailmansodan aikana]]}}
Suomalaiset vangitsivat 5 700 neuvostosotilasta [[talvisota|talvisodan]] aikana, jotka selvisivät suhteellisen hyvin. Sen sijaan [[jatkosota|jatkosodan]] aikana suomalaiset vangitsivat 64 000 sotilasta, joista lähes 30 prosenttia menehtyi.
| 