Ero sivun ”Orava” versioiden välillä

| suku = ''[[Sciurus]]''

| laji = ''vulgaris''

| kaksiosainen_auktori = [[Carl von Linné|Linnaeus]], 1758

| levinneisyyskartta = Sciurus vulgaris habitat.png

Useimmista muista jyrsijöistä poiketen orava on selvästi päiväeläin. Suomenkin nisäkäslajistossa orava on ainoa aidosti päiväaktiivinen laji.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mikkola-Roos, Markku & Yrjölä, Rauno (toim.)|Nimeke=Viikki: Helsingin Vanhankaupunginlahden historiaa ja luontoa|Vuosi=2000|Sivu=176|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Tammi|Isbn=951-31-1714-6}}</ref> Oravan reviiri on muutaman hehtaarin laajuinen.<ref name="al"/> Se rakentaa useita lähes pallon muotoisia pesiä liikkumisalueensa sisälle. Pesät sijaitsevat korkeissa puissa, yleensä kuusen tai männyn oksilla, mutta myös [[Linnunpönttö|linnunpöntöt]] käyvät. Sisältä orava vuoraa pesät [[Naavat|naavalla]], ruoholla, [[sammalet|sammalilla]], lehdillä ja muilla täytteillä. [[Talvi|Talvella]] pesät ovat lämpimiä. Ollessaan pesässä orava sulkee sen kulkuaukon. Oravat myös kätkevät ruokaa varastoon maahan tai puun koloihin. Orava muistaa osan kätköistään, ja löytää ne lopulta hajuaistinsa perusteella.<ref name="al"/> Oravat voivat kesyyntyä hyvin kesyiksi ihmisten läheisyydessä.

 

Oravat istuttavat vuosittain tuhansia puita vahingossa, koska ne kätkevät terhoja ja unohtavat osan niiden kätköpaikoista. Toisaalta huonoina käpyvuosina ne saattavat syödä kuusen kukintosilmuja, jolloin vuosikasvaimet putoavat maahan, joskin kuusi voi silti kyetä kukkimaan runsaasti seuraavana vuonna<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Leena, Jukka (toim.)|Nimeke=Metsänterveysopas|Vuosi=1988|Sivu=99|Julkaisupaikka=Helsinki|Julkaisija=Samerka Oy|Tunniste=|Isbn=951-9176-34-9|Viitattu=8.8.2015}}</ref>.