Ero sivun ”Islam” versioiden välillä

== Historia ==

 

[[Kuva:Banda Aceh's Grand Mosque, Indonesia.jpg|thumb|right|[[Moskeija]]t ovat yksi islamilaisen kulttuurin näyttävimmistä saavutuksista. Kuvassa suuri moskeija [[Banda Aceh]]issa [[Indonesia]]ssa.]]

Muhammedin kuoleman myötä vanha rakennelma natisi liitoksissaan. Muhammed toimi eläessään niin maallisena kuin hengellisenäkin johtajana, mutta hänen kuollessaan beduiiniheimot kapinoivat. He olivat sitoutuneet Muhammediin – eivät hänen seuraajaansa.<ref name="johdatuskoraaniin9">Hämeen-Anttila: ''Johdatus Koraaniin'', s. 60–62.</ref> Muhammedin seuraajaksi eli [[kalifi]]ksi äänestettiin hänen läheinen seuraajansa [[Abu Bakr]], joka palauttikin kapinoivat heimot takaisin ruotuun [[Ridda-sodat|ridda-sodissa]]. Tämän jälkeen [[Arabien valloitusretket|muslimit lähtivät valloittamaan]] Arabian niemimaan ulkopuolisia alueita. Alkuislamilaisuudessa Muhammed ei pakottanut ei-muslimeja kääntymään heti islaminuskoon. Valloitetut saivat pitää uskonsa ja tapansa, kunhan tunnustivat islamin ylivallan ja maksoivat veroja Medinan keskushallinnolle.<ref name="sartola7">Sartola, s. 104–106.</ref>

Yhtenäinen valtiorakenne hajosi kuitenkin pian ja alkoi kilpailevien dynastioiden ja sisällissotien kausi, jota islamilaiset historioitsijat kutsuvat ''fitnaksi''. Muhammedin aikaa seurasi Mekan ja Medinan niin sanotut [[oikeaanjohdetut kalifit]] (noin 632–661). [[Umaijadien kalifaatti]] (noin 661–750) oli ensimmäinen dynastia kalifeja, jotka eivät olleet suoranaista sukua profeetta Muhammedille itselleen. [[Abbasidien kalifaatti]] (noin 750–1258) oli dynastianimi Bagdadin kalifeille, jotka syöksivät Omaijidit vallasta vuonna 750. Dynastia hallitsi 200 vuotta, mutta alkoi vähitellen hiipua turkkilaisen [[mamelukit|mamelukkien]] armeijan vallan kasvaessa. Kalifaattien aikaa seurasi turkkilainen [[Osmanien valtakunta]] (noin 1300–1918).

 

 

== Islam ja politiikka ==