Versio 18. heinäkuuta 2018 kello 11.06 muokkaa Kotivalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 129 355 muokkausta p fixx ← Vanhempi muutos		Versio 18. heinäkuuta 2018 kello 11.07 muokkaa kumoa Kotivalo (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 129 355 muokkausta p →‎Laivojen stuertit: kh: 1946 säännös parempaan paikkaan Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Stuertti''' on [[mies]]puolinen miehistön jäsen, joka palvelee matkustajia [[laiva]]ssa tai [[lentokone]]essa. Stuerttia vastaava nimike naisella lentokoneissa on [[lentoemäntä]]. Stuertin työhön kuuluu paljon asiakaspalvelua. Tärkein työtehtävä on huolehtia matkustajien turvallisuudesta. Lentokoneissa stuertti kuuluu matkustamomiehistöön. ==Laivojen stuertit== Laivoilla stuertti toimii taloushenkilöstön päällikkönä. Stuertti on päivätyöläinen eikä aja vahteja koska sitä ei ole katsottu normaalisti tarpeelliseksi; taloudenpidossa ja eritoten keittiöpuolen kirjanpidossa katsotaan olevan tarpeeksi työtä stuertille. ~~1940-luvun puolenvälin säännösten mukaan suomalaisella kauppalaivalla piti olla stuertti, jos miehistöä on vähintään 28<ref name=hs1946/>.~~ Lisäksi stuertti toimii [[merikapteeni\|kapteenin]] [[Hovimestari (ammatti)\|hovimestarina]], kun laivalle tulee virka- tai muita vieraita, esimerkiksi [[meklari]] tai [[tulli]]virkamiehiä. Rivi 10: Stuertti toimii myös kokkien lähimpänä esimiehenä sekä huolehtii talouspuolen hankinnoista;<ref name=hs1946>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko =Siellä missä laivakokkeja tehdään \| Julkaisu = Helsingin Sanomat\| Ajankohta =21.9.1946 \| Sivut = 4\| www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1946-09-21/4\| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> matkustajalaivoilla hänen esimiehenään on nykyisin purseri, josta joskus käytetään myös nimitystä intendentti. 1940-luvun puolenvälin säännösten mukaan suomalaisella kauppalaivalla piti olla stuertti, jos miehistöä on vähintään 28<ref name=hs1946/>. Naispuolista stuerttia kutsutaan toisinaan puhekielessä ''emännäksi'' tai ''emännöitsijäksi''. Miespuolista stuerttia kutsutaan puhekielessä nimikkeillä ''stuju'', ''trissa'' tai ''rissa''.<ref> Eero Pakkala (toim): Suomi ja meri, s. 76; WSOY, 1981. ISBN 951-0-10692-5</ref> 1940-luvun puolenvälin säännösten mukaan suomalaisella kauppalaivalla piti olla stuertti, jos miehistöä on vähintään 28<ref name=hs1946/>. Stuertteja koulutettiin Suomessa 1900-luvun alkupuolella erityisissä [[Kokki- ja stuerttikoulut Suomessa\|kokki- ja stuerttikouluissa]], kunnes koulutus siirtyi 1960-luvulla [[merimiesammattikoulu]]ihin.<ref>{{Kirjaviite \| Tekijä = Lemberg, Daniel \| Nimeke = Opetuskeittiön haasteet tulevaisuudessa\| Vuosi = 2011\| Luku = \| Sivu =9 \| Selite = Opinnäytetyö. \| Julkaisupaikka = Turku\| Julkaisija = Turun ammattikorkeakoulu, Palvelujen tuottaminen ja johtaminen \| www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/38355/Lemberg_Daniel.pdf?sequence=1\| www-teksti = \| Tiedostomuoto = \| Viitattu = 4.6.2018 \| Kieli = }}</ref><ref name=hsnekro>{{Lehtiviite \| Tekijä = \| Otsikko = Kuolleita: Rehtori Suoma Palo\| Julkaisu = Helsingin Sanomat\| Ajankohta = 24.5.1983\| Sivut =12 \| www =https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1983-05-24/12 \| www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref> ==Lentoliikenteen stuertit==

Ero sivun ”Stuertti” versioiden välillä