Ero sivun ”Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
fixfix, pieni päivitys tekstiin parissa kohtaa
Rivi 25:
}}
 
'''Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut''' on [[Kansainvälinen jalkapalloliitto|Kansainvälisen jalkapalloliitto]] Fifan järjestämä turnaus, jossa [[jalkapallo]]n maajoukkueet pelaavat maailmanmestaruudesta joka neljäs vuosi. Se on maailman seuratuin urheilutapahtuma kesäolympialaisten ohella. Turnaus on järjestetty 2021 kertaa vuodesta 1930.
 
Turnauksen menestynein maa on ollut [[Brasilian jalkapallomaajoukkue|Brasilia]], joka on osallistunut jokaiseen lopputurnaukseen ja saavuttanut niissä viisi mestaruutta, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia. [[Eurooppa]]laiset ovat saavuttaneet yksitoistakaksitoista maailmanmestaruutta ja [[Etelä-Amerikka|eteläamerikkalaiset]] yhdeksän. Mitalisti on aina ollut [[UEFA|Euroopan]], [[CONMEBOL|Etelä-Amerikan]] tai [[CONCACAF|CONCACAF-lajiliitosta]].
 
==Turnausjärjestelmä==
Lopputurnauksessa pelaa nykyisin 32 maata. Ne pelaavat kahdeksassa neljän joukkueen alkulohkossa, joiden kaksi parasta etenevät pudotuspelivaiheeseen. Turnaus huipentuu loppuotteluun.
 
Karsintoihin osallistuu noin 200 maata. Lopputurnaukseen pääsee nykyisin automaattisesti vain järjestävä maa. Aikaisemmin myös hallitseva mestari pääsi lopputurnaukseen karsimatta, mutta kiistat [[maanosa|maanosien]] välisistä paikkakiintiöistä ovat saaneet FIFA:nFIFAn luopumaan tästä käytännöstä. Puolustavan mestarin on myös haluttu pelaavan karsintapelejä, sillä pelkkien ystävyysotteluiden pelaaminen ei yhtä hyvin valmista joukkuetta MM-turnaukseen. [[Eurooppa|Euroopalla]] oli vuoden [[jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010|2010]] lopputurnauksessa 13 paikkaa, [[Afrikka|Afrikalla]] 5, [[Etelä-Amerikka|Etelä-Amerikalla]] 4½, [[Aasia]]lla 4½, [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-]] ja [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikalla]] sekä [[Karibia]]lla 3½ ja [[Oseania]]lla ½ paikkaa. Järjestäjämaana [[Etelä-Afrikka]] pääsi turnaukseen 6. afrikkalaisena maana.
 
== Historia ==
Rivi 41:
Länsi-Saksa voitti [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1954|Sveitsin MM-kisat 1954]]. Brasilia voitti maailmanmestaruuden [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1958|Ruotsissa 1958]] ensimmäisenä joukkueena oman maanosansa ulkopuolella. Brasilia uusi mestaruutensa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1962|Chilessä 1962]]. Englanti voitti toistaiseksi ainoan mestaruutensa [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966|kotikisoissaan 1966]]. Seuraavalla vuosikymmenellä mestareita olivat [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1970|Brasilia 1970]], [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974|Länsi-Saksa 1974]] ja [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978|Argentiina 1978]].<ref>Radnedge 2017, s. 35–37.</ref>
 
Ennen vuotta 1982 lopputurnauksessa pelasi 16 maata, lukuun ottamatta vuosien 1930 (13 maata), 1938 (15 maata) ja 1950 (13 maata) kisoja. Vuosiksi 1982–1994 lopputurnauksen osanottajamäärä nostettiin 24:ään. [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998|Ranskan MM-kisoista 1998]] lähtien lopputurnaukseen osallistuvien maiden määrä on ollut 32. Tammikuussa 2017 Fifa päätti, että kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi vuonna 2026. Tuolloin pelataan 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.iltasanomat.fi/jalkapallo/art-2000005039152.html| Nimeke = Fifa teki historiallsienhistoriallisen päätöksen - jalkapallon MM-kisat laajenevat| Ajankohta = 10.1.2016 | Julkaisija = Ilta-Sanomat| Viitattu = 10.1.2016}}</ref>
 
Ensimmäisissä [[jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1930|MM-kisoissa vuonna 1930]] oli alkulohkot, välierät ja loppuottelu ja seuraavissa Italian ja Ranskan kisoissa pelattiin alusta loppuun cup-muotoisena. [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1950|Brasilian kisoissa 1950]] oli poikkeuksellisesti neljän maan loppusarja eikä lainkaan loppuottelua, vaikkakin mestaruuden ratkaissut loppusarjan viimeisen kierroksen ottelu Uruguayn ja Brasilian välillä tavataan laskea MM-finaalien joukkoon. Vuosien 1974–1982 kisoissa oli kaksi lohkovaihetta, ja cup-muotoisesti kisat käytiin vasta joko välierä- (1982) tai finaalivaiheesta (1974–1978) alkaen. Vuosien 1986–1994 MM-kisoissa neljä parasta lohkokolmosta pääsi alkulohkosta jatkoon, jotta ensimmäiselle pudotuspelikierrokselle saatiin 16 joukkuetta.
Rivi 61:
! style="background:#efefef;" | Vuosi !! style="background:#efefef;" | Isäntämaa !! style="background:gold;" | Mestari !! style="background:silver;" | Hopeaa !! style="background:#CC9966;" | Pronssia
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1930|1930]] || {{Uruguay}} || '''{{URUj}}''' || {{ARGj}} || [[Kuva:US flag 48 stars.svg|20px|border]] [[Yhdysvaltain jalkapallomaajoukkue|Yhdysvallat]]<ref>Pronssiottelua Yhdysvallat - JugoslaviaYhdysvallat–Jugoslavia ei pelattu, koska Jugoslavia luovutti.</ref>
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1934|1934]] || {{Italia (1861-1946)}} || '''{{ITAjvanha}}''' || {{Tšekkoslovakian lippu}} [[Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue|Tšekkoslovakia]] || {{GERjvanha}}
Rivi 99:
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010|2010]] || {{Etelä-Afrikka}} || '''{{ESPj}}''' || {{NEDj}} || {{GERj}}
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014|2014]] || {{Brasilia}} || '''{{GERj}}''' || {{ARGj}} || {{NEDj}}
|| {{ARGj}}
|| {{NEDj}}
|-
| ''[[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018|2018]]'' || ''{{Venäjä}}'' || '''{{FRAFRAj}}''' ||{{CROCROj}} ||{{BELBELj}}
|-
| ''[[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2022|2022]]'' || ''{{Qatar}}'' || || ||
Rivi 165 ⟶ 163:
! style="background:#efefef;" | Vuosi !! style="background:#efefef;" | Kaupunki !! style="background:gold;" | Mestari !! style="background:silver;" | Hopeaa !! style="background:#efefef;" | Tulos
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1930|1930]] || [[Montevideo]] || {{URUj}} || {{ARGj}} || 4-24–2
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1934|1934]] || [[Rooma]] || {{ITAj}} || {{Tšekkoslovakian lippu}} [[Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue|Tšekkoslovakia]] || 2-12–1 (1-11–1 peliajalla)
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1938|1938]] || [[Pariisi]] || {{ITAj}} || {{HUNj}} || 4-24–2
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1950|1950]] || [[Rio de Janeiro]] || {{URUj}} || {{BRAj}} || 2-12–1<ref>Vuoden 1950 kilpailuissa ei ollut varsinaista finaalia, sillä voittaja ratkaistiin neljän joukkueen loppusarjassa. Sarjan voitot menivät kuitenkin niin, että Brasilian ja Uruguayn ottelu (Uruguay voitti 2-12–1) oli ratkaiseva.</ref>
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1954|1954]] || [[Bern]] || {{GERj}} || {{HUNj}} || 3-23–2
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1958|1958]] || [[Tukholma]] || {{BRAj}} || {{SWEj}} || 5-25–2
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1962|1962]] || [[Santiago de Chile|Santiago]] || {{BRAj}} || {{Tšekkoslovakian lippu}} [[Tšekkoslovakian jalkapallomaajoukkue|Tšekkoslovakia]] || 3-13–1
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1966|1966]] || [[Lontoo]] || {{ENGj}} || {{GERj}} || 4-24–2 (2-2 2–2 peliajalla)
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1970|1970]] || [[México]] || {{BRAj}} || {{ITAj}} || 4-14–1
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1974|1974]] || [[München]] || {{GERj}} || {{NEDj}} || 2-12–1
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1978|1978]] || [[Buenos Aires]] || {{ARGj}} || {{NEDj}} || 3-13–1 (1-11–1 peliajalla)
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1982|1982]] || [[Madrid]] || {{ITAj}} || {{GERj}} || 3-13–1
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1986|1986]] || [[México]] || {{ARGj}} || {{GERj}} || 3-23–2
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1990|1990]] || [[Rooma]] || {{GERj}} || {{ARGj}} || 1-01–0
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1994|1994]] || [[Los Angeles]] || {{BRAj}} || {{ITAj}} || 0-00–0 (3-23–2 rangaistuspotkukilpailun jälkeen)
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 1998|1998]] || [[Pariisi]] || {{FRAj}} || {{BRAj}} || 3-03–0
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2002|2002]] || [[Jokohama]] || {{BRAj}} || {{GERj}} || 2-02–0
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2006|2006]] || [[Berliini]] || {{ITAj}} || {{FRAj}} || 1-11–1 (5-35–3 rangaistuspotkukilpailun jälkeen)
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2010|2010]] || [[Johannesburg]] || {{ESPj}} || {{NEDj}} || 1-01–0 (0-00–0 peliajalla)
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2014|2014]] || [[Rio de Janeiro]] || {{GERj}} || {{ARGj}} || 1-01–0 (0-00–0 peliajalla)
|-
| [[Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018|2018]] || [[Moskova]] || {{FRAj}} || {{CROj}} || 4-24–2
|}
 
Rivi 439 ⟶ 437:
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
 
 
{{FIFA}}
Rivi 444 ⟶ 443:
{{Jalkapallon maailmanmestarit}}
{{Metatieto}}
 
[[Luokka:Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]