[[Tiedosto:Korea DMZ.svg|pienoiskuva|225x225px|[[Korean niemimaa|Korean niemimaan]] nykyisin jakava [[Korean demilitarisoitu vyöhyke|demilitarisoitu rajalinja]], joka myötäilee alkuperäistä 38. leveyspiiriä.]]
'''Korean jakautumisellajako''' tarkoitetaantarkoittaa [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] päätteeksi tapahtunutta [[Korean niemimaa|Korean niemimaan]] jakoa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] eteläiseen ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] pohjoiseen miehitysvyöhykkeeseen. [[Liittoutuneet|Liittoutuneiden]] voitto vuonna 1945 lopettipäätti [[Japani|Japanin]] 35-vuoden [[Korea Japanin miehityskaudella|Korean miehityskauden]]. Japanilaisten vetäytyessävetäydyttyä Koreasta suurvallat sopivat keskenään, että Neuvostoliitto ottaa vastaan Japanin antautumisen Korean pohjoisosassa ja Yhdysvallat eteläosassa, jolloin rajaksi sovittiin 38. leveyspiiri.
Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton neuvottelut riippumattoman ja yhtenäisen Korean valtion luomisesta eivät johtaneet toivottuun tulokseen. [[Yhdistyneet kansakunnat]] esitti 1947, että Koreassa järjestettäisiin vaalit kiistojen ratkaisemiseksi. Koska vasemmiston ja oikeiston ääriryhmät boikotoivat vaaleja, ne järjestettiin vain maan eteläosissa. TämäSeurauksena johtioli, kahdenettä erillisensyntyi Koreankaksi erillistä Koreaa, [[Korean tasavalta|Korean tasavallan]] ja [[Korean demokraattinen kansantasavalta|Korean demokraattisen kansantasavallan]] perustamiseen. [[Kylmä sota|Kylmän sodan]] alkaminen ja kilpailevien blokkien muodostuminen alkoi johtaaaiheutti väliaikaiseksi tarkoitettujen miehitysvyöhykkeiden muuttumiseenmuuttumisen pysyvästi erillisiksi valtiomuodostumiksivaltioiksi.<ref name="ves">Vesterinen, Ilmari: Korea - Kolme ovea tiikerin valtakuntaan, s. 169-184169–184. Gaudeamus, 2000. ISBN 951-662-797-8</ref> [[Korean sota]] alkoi vuonna 1950, ja vaikka sotatoimet loppuivatkinloppuivat vuonna 1953 ja maiden välille sovittiin aselepo, rauhansopimusta ei ikinä kirjoitettutehty, joten käytännössäteoriassa Koreat ovat edelleen sodassa.
