Ero sivun ”Airspeed Ambassador” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p kh |
→Suunnittelu: Imperial Airways oli käyttänyt H.P. 42:ta pitkillä, esim. Kaukoidän reiteillään. Lähde: Mark Hewitt, 1977: s. 17. |
||
Rivi 19:
==Suunnittelu==
Ambassadorin suunnittelun pohjana oli [[Brabazonin komitea]]n vuoden 1943 tutkimus [[Brittiläinen imperiumi|Brittiläisen imperiumin]] [[siviililentokone]]tarpeista, jossa ehdotettiin viittä eri peruslentokonetyyppiä sodan jälkeiselle ajalle. Ambassadorin tehtävänä oli olla [[DC-3]]:n ja H.P. 42:n korvaajana syöttöliikennereiteillä. Airspeed pyydettiin suunnittelemaan 14,5 tonnin luokkaan kuuluva paineistamaton lentokone, jonka voimanlähteenä toimisi kaksi [[Bristol Hercules]] -[[tähtimoottori]]a.
Lopulta kun lentokonetuotantoministeriö tilasi kaksi prototyyppiä Airspeediltä heti [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] jälkeen, suunnitelma oli kasvanut huomattavasti isommaksi. Nyt Ambassador oli paineistettu lentokone, jonka moottoreina toimivat [[Bristol Centaurus]]-tähtimoottorit ja sen maksimi lentoonlähtöpaino olisi jo melkein 24 tonnia. Päivitetyssä suunnitelmassa oli 47 matkustajapaikkaa ja nokkalaskuteline, joka sai koneen näyttämään nykyaikaisemmalta kuin vastaavat [[Douglas DC-3]], [[Curtiss Commando]], [[Avro Lancastrian]] ja [[Vickers Viking]]-konetyypit, jotka olivat yleisiä Euroopan lyhyemmillä lentoreiteillä.
| |||