Wikipedia

Airspeed Ambassador

 Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.
Tarkennus: Teksti sisältää epäselkeän pitkiä, monisivulauseisia rakenteita.

Airspeed AS.57 Ambassador on Airspeedin valmistama brittiläinen kaksimoottorinen potkurikone, jonka ensilento oli 10. heinäkuuta 1947.

Airspeed Ambassador
Dan-Airin Ambassador
Dan-Airin Ambassador
Tyyppi Matkustajalentokone
Valmistaja Airspeed
Ensilento 10. heinäkuuta 1947

Suunnittelu muokkaa

Ambassadorin suunnittelun pohjana oli Brabazonin komitean vuoden 1943 tutkimus Brittiläisen imperiumin siviililentokonetarpeista, jossa ehdotettiin viittä eri peruslentokonetyyppiä sodan jälkeiselle ajalle. Ambassadorin tehtävänä oli olla DC-3:n ja H.P. 42:n korvaajana syöttöliikennereiteillä. Airspeed pyydettiin suunnittelemaan 14,5 tonnin luokkaan kuuluva paineistamaton lentokone, jonka voimanlähteenä toimisi kaksi Bristol Hercules -tähtimoottoria.

Lopulta kun lentokonetuotantoministeriö tilasi kaksi prototyyppiä Airspeediltä heti toisen maailmansodan jälkeen, suunnitelma oli kasvanut huomattavasti isommaksi. Nyt Ambassador oli paineistettu lentokone, jonka moottoreina toimivat Bristol Centaurus-tähtimoottorit ja sen maksimi lentoonlähtöpaino olisi jo melkein 24 tonnia. Päivitetyssä suunnitelmassa oli 47 matkustajapaikkaa ja nokkalaskuteline, joka sai koneen näyttämään nykyaikaisemmalta kuin vastaavat Douglas DC-3, Curtiss Commando, Avro Lancastrian ja Vickers Viking-konetyypit, jotka olivat yleisiä Euroopan lyhyemmillä lentoreiteillä.

Tuotanto ja käyttö muokkaa

 
British European Airwaysin Airspeed Ambassador Liverpoolissa vuonna 1961.

Prototyyppejä valmistettiin kaiken kaikkiaan kolme kappaletta, joista ensimmäinen lensi ensilentonsa 10. heinäkuuta 1947. British European Airways (BEA) tilasi syyskuussa 1948 20 lentokonetta 3 miljoonan punnan hintaan ja liikennöi niillä vuosien 1952 ja 1958 välillä. Ensimmäinen Ambassadorin lento BEA:n väreissä tapahtui 13. maaliskuuta 1952 Heathrowin ja Pariisin Le Bourgetin välillä. Vuoden 1955 joulukuuhun mennessä Ambassadorit olivat lentäneet 2 230 lentotuntia per kone vuodessa, mikä oli eniten BEA:n laivastossa. BEA kuitenkin hylkäsi Ambassadorit melko pian ja viimeinen aikataulun mukainen lento oli elokuussa 1958, jonka jälkeen tyypin korvasi Vickers Viscount.

BEA:n lisäksi Ambassadoreja oli Autairin, BKS Air Transportin ja Dan-Airin laivastossa. Dan-Air oli viimeinen lentoyhtiö, joka käytti Ambadassoreja. Viimeinen liikennöinti Dan-Airin väreissä oli syyskuussa 1971. Lisäksi Butler Air Transport Australiassa, Globe Air Sveitsissä ja Norronafly Norjassa liikennöivät käytettyjä Ambassadoreja jonkin aikaa.

Ambassador oli suosittu lentokone paineistetun matkustamon ja hyvän äänieristyksen ansiosta, mutta markkinoille tulleet uudet potkuriturbiini- ja suihkumoottorikoneet, joissa oli luotettavammat moottorit ja suurempi huippunopeus, koituivat Ambassadorin kohtaloksi kahden vakavan onnettomuuden lisäksi.

Onnettomuudet muokkaa

Ambassadorille sattui kaksi vakavaa onnettomuutta:

  • 6. helmikuuta 1958 Münchenistä nousemassa ollut British European Airwaysin lento 609 syöksyi ulos kiitotieltä ja törmäsi puiseen vajaan. Onnettomuus uutisoitiin Isossa-Britanniassa laajasti, koska koneessa oli kyydissä Manchester United-jalkapallojoukkueen pelaajia ja henkilökuntaa.
  • 3. heinäkuuta 1968 BKS Air Transportin Heathrowille laskeutumassa olleen Ambassadorin vasen siipi osui maahan ja se törmäsi terminaaliin. Kaksi maassa ollutta Hawker Siddeley Tridentiä vahingoittuivat onnettomuuskoneen osuttua niihin.

Versiot muokkaa

AS.57 Ambassador
Suunniteltu malli Bristol Hercules -moottoreilla.[1]
AS.57 Ambassador I
C.25/43-spesifikaation pohjalta suunniteltu malli kahdella Bristol Centaurus 631 -moottorilla. Ensilento vuonna 1947.[1]
AS.57 Ambassador I
C.25/43-spesifikaation pohjalta suunniteltu tuotantomalli, kaksi Bristol Centaurus 661 -moottoria. Ensilento vuonna 1950.[1]
AS.59 Ambassador II
Suunniteltu malli, jonka voimalaitteena olisi ollut kaksi Bristol Proteus tai Theseus -moottoria, tai neljä Napier Naiad tai Rolls-Royce Dart -moottoria.[1]
AS.60 Ayrshire
Ambassadorin pohjalta suunniteltu C.13/45-spesifaakaation mukainen sotilaskuljetuskone kahdella Bristol Centaurus 130 -moottorilla.[1]
AS.64
Ambassadorin pohjalta RAF:lle suunniteltu C.26/43-spesifikaation mukainen sotilaskuljetuskone.[1]
AS.66
Ambassadorin pohjalta kehitetty siviilikuljetuskone.[1]
AS.67
Ambassadorin pohjalta kehitetty siviilikuljetuskone.[1]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h Airspeed type designations. Flight, 23. helmikuuta 1953, s. 228. Julkaisun verkkoversio (PDF). Viitattu 12.2.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

  • Eastwood, Tony; John Roach (1991). Piston Engine Airliner Production List. The Aviation Hobby Shop. ISBN 0 907178 37 5. 
  • Singfield, Tom. Classic Airliners. Leicester, England: Midland Publishing, 2000. ISBN 1-8578-0098-2.
  • Jackson, A.J. (1974). British Civil Aircraft since 1919 Volume 1. London: Putnam. ISBN 0 370 10006 9. 
  • Jackson, A.J. (1959). British Civil Aircraft since 1919 Volume 1. London: Putnam. 
  • Taylor H. A.: Airspeed Aircraft since 1931. Lontoo: Putnam and Company Ltd., 1970. SBN 370 00110 9. (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Airspeed_Ambassador&oldid=18324388”