Versio 5. huhtikuuta 2018 kello 18.47 muokkaa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 245 muokkausta →‎Rakenne: järjestelyä, linkki ← Vanhempi muutos		Versio 5. huhtikuuta 2018 kello 19.34 muokkaa kumoa Savir (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, sisällönvakauttajat, palauttajat 96 245 muokkausta →‎Keskus: lisää tuoretta tietoa Uudempi muutos →
Rivi 70: Linnunradan keskustassa on tähtiä, kaasua ja pölyä, kuten muuallakin galaksissa. Pöly esiintyy erillisinä pilvinä, ja kaasu muodostaa kaaria, renkaita ja muita, selittämättömiä muotoja.<ref>Oja 2017, s. 45.</ref> Linnunradan ytimessä kahden sisimmän parsekin sisällä on massaa noin kuuden miljoonan Auringon massan verran. Osa keskustan aineesta on [[Musta aukko\|mustassa aukossa]].<ref>Oja 2017, s. 44.</ref> [[Supermassiivinen musta aukko\|Supermassiivisen mustan aukon]] lisäksi Linnunradan keskustassa on arviolta noin 10 000 pienempää mustaa aukkoa.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/linnunradan-keskustassa-piileksii-kymmeniatuhansia-mustia-aukkoja-200854679/ \| Nimeke = Linnunradan keskustassa piileksii kymmeniätuhansia mustia aukkoja – osa on pariutunut ja ajautunut liittoon tähden kanssa \| Tekijä = Vesa Vanhalakka \| Ajankohta = 4.4.2018 \| Julkaisu = Aamulehti \| Viitattu = 5.4.2018 }}</ref> Linnunradan keskipistettä ympäröi laaja molekyylirengas, jonka isoakseli on noin kahden parsekin pituinen. Rengas on 65 astetta kallellaan Linnunradan tasoa vastaan. Kaasu kierää renkaassa noin 100 kilometrin sekuntinopeudella sen tasossa keskustan ympäri. Renkaassa näkyy usean kaasumolekyylin spektriviivoja. Renkaan sisäpuolella on minispiraali.<ref>Oja 2017, s. 42.</ref> Rivi 78: Linnunradan ytimessä sisimmän parsekin sisällä on tiheä tähtijoukko. Tähdet ovat syntyneet yhtä aikaa 3–6 miljoonaa vuotta sitten. Tähtijoukon keskustassa tähtitiheys on jopa 30 000 tähteä kuutioparsekissa. Se vastaa sitä, että Aurinkoa lähin tähti olisi Auringosta alle kahden [[Pluto (kääpiöplaneetta)\|Pluto]]n etäisyyden päässä eikä planeetoilla olisi yötä lainkaan, sillä viereiset tähdet valaisisivat taivaan.<ref>Oja 2017, s. 44–47.</ref> Linnunradan keskus on liikkumaton pistemäinen radiolähde [[Sagittarius A]], lyhyemmin Sgr A. Se on kooltaan 2,4 [[AUAstronominen yksikkö\|AU:n]] läpimittaa, ja sen massaksi on arvioitu 4,3 tai 4,6 miljoonaa Auringon massaa.<ref>Oja 2017, s. 42, 47.</ref> Sgr A:n aktiivinen, säteilypurkauksia päästelevä alue on ilmeisestikin Linnunradan keskustan mustaa aukkoa ympäröivä kertymäkiekko, joka on aurinkokuntamme sisäosien läpimittainen. Musta aukko on läpimitaltaan 25 miljoonaa kilometriä. <ref>Oja 2017, s. 47.</ref> Osa keskustan tähtijoukon tähdistä kiertää Sgr A:ä ellipsiradalla. Kahden tähden havaittuun kierrokseen on mennyt 11,5 ja 16 vuotta.<ref>Oja 2017, s. 47.</ref>

Ero sivun ”Linnunrata” versioiden välillä