Ero sivun ”Tykkivene Matti Kurki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fixfix, neutralointia |
|||
Rivi 60:
== Alkuperä ==
Alun perin ''Vojevoda'' ja sen sisaralus [[Tykkivene Klas Horn|Posadnik]] ({{k-ru|Ruhtinas}}), kaksi osittain sotalaivaa ja osittain huvipurtta, rakennettiin [[Montenegro]]n ruhtinaan [[Nikola I Petrović-Njegoš|Nikola Petrović-Njegošin]] tilauksesta hänen huvipurtensa saattajiksi. Sisustus oli
Alusten valmistuessa ruhtinas Nikola oli konkurssin partaalla eikä pystynyt maksamaan tilaustaan, jolloin hänen sukulaisensa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän]] keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III]] suostui lunastamaan alukset. Hän osti ne ja teki niistä oman huvipurtensa saattajia. Alukset kelpasivat vartiotehtäviin suojaisissa satamissa ja tyynillä merimatkoilla.<ref name="LM_27"/>
Rivi 68:
Alukset liitettiin 1907 Venäjän Itämeren laivastoon saattajiksi, jolloin niiden aseistuksen 47 millimetrin pääaseet vaihdettiin kahteen 57 millimetrin ja 40 kaliiperin tykkiin. Alukset aseistettiin 1910 uudelleen kahdella 75 millimetrin ja kahdella 57 millimetrin tykillä sekä kahdella konekiväärillä, ja samalla aluksista poistettiin torpedoputket.
==Ensimmäinen maailmansota==
[[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] alussa ''Posadnik'' ja ''Vojevoda'' määriteltiin miinaristelijöiksi. Alusten aseina oli 45-millimetrisiä tykkejä ja kaksoistorpedoheitin. Alukset sijoitettiin Poriin, jonne ne jäivätkin. Sotatoimiin ne eivät ottaneet varsinaisesti osaa.<ref> Tauno Niklander: ''Meidän panssarilaivamme'', s. 35 </ref>.
▲Vaikka enemmistö venäläisistä sotalaivoista olikin romahtaneen moraalin vuoksi jäänyt heitteille, oli entisten keisarin purren saattajien miehistöllä sen verran ammattiylpeyttä, että vallankumouksesta aika lailla syrjään jääneessä Porissa merimiesten kuri oli muihin satamakaupunkeihin verrattuna suorastaan mallikelpoinen; kun käsky palata Venäjälle saapui huhtikuussa 1918, alukset jätettiin laitureihinsa, koska Selkämeren vaikean jäätilanteen ja koko merialueen runsaiden miinakenttien vuoksi ei ollut mahdollista saada näitä täysin jäissä kulkuun kyvyttömiä aluksia meritse pois. <ref> Suomen Laivasto 1918 1968, osa 2, s. 45 </ref>
==Suomen uudelle laivastolle==
Rivi 80 ⟶ 77:
Alusten aseistusta kuitenkin pidettiin epätarkoituksenmukaisena, joten suomalaiset vaihtoivat tilalle miinakiskot ja kaksi kappaletta 102-millimetrisiä Canet-tykkejä, jolloin alus samalla luokiteltiin tykkiveneeksi. Tykit olivat kuitenkin liian raskaita heikolle rungolle. <ref> Leijonalippu merellä </ref>
Täydessä vauhdissa kumpikin alus tärisi niin kovasti ettei
''Matti Kurki'' siirrettiin vuonna 1930 Helsingin laivastoaseman esikuntalaivaksi, johon se hienojen salonkiensa ansiosta sopikin hyvin, kunnes aluksen kattilat laitettiin syyskuussa 1939 lopulliseen lämmityskieltoon.<ref>Sota-arkisto, tykkivene Matti Kurjen asiakirjat</ref> ▼
▲''Matti Kurki'' siirrettiin vuonna 1930 Helsingin laivastoaseman esikuntalaivaksi, johon se hienojen salonkiensa ansiosta
Kattilat eivät kelvanneet edes keskuslämmityksen voimanlähteeksi — ajamaan niillä ei pystytty enää kevään 1939 jälkeen, vaan alusta liikuteltiin tarvittaessa hinaajalla. Raskaat tykit oli poistettu esikuntalaivakauden alkaessa, mutta miinakiskot jätettiin pysyväismääräyksen johdosta paikoilleen, jotta alusta pystyttäisiin käyttämään tarpeen vaatiessa miinojen siirtokuljetusten johtoaluksena. Kiskot säilyivätkin sitten romutukseen asti..<ref>Sota-arkisto, tykkivene Matti Kurjen asiakirjat</ref>▼
▲Kattilat eivät kelvanneet edes keskuslämmityksen voimanlähteeksi.
''Matti Kurkea'' ei ikinä käytetty sodassa, ellei lasketa aluksen toimimista [[Talvisota|talvisodan]] alussa yhdellä 76,2 millimetrin Obuhov-tykillä varustettuna uivana ilmatorjuntapatterina [[Katajanokka|Katajanokalla]]. Patterin miehistö majoitettiin aluksen loistokkaisiin upseeritiloihin, jota nuoret asevelvolliset muistelevat kaihoten. [[Komentoviiri|Sotaviiriä]] tai edes lippua alus ei enää nostanut, sehän oli vain uiva ilmatorjuntapatterin alusta.<ref> Navigator 4/1989; P-O Ekman: ''Matti Kurjen talvisota'', artikkeli</ref>▼
==Talvisota ==
Patterin etäisyydenmittaaja, tuolloin vielä meriupseerioppilas (sittemmin diplomiekonomi ja kirjailija) P-O Ekman kirjoitti tästä episodista [[Navigator]]-lehteen artikkelin ''Matti Kurjen talvisota''. Artikkelin lopussa hän muisteli, että kun joutui komennetuksi tammikuussa [[1940]] rintamalle, hän näki ennen lähtöään ''Matti Kurjen'' makaavan entisellä paikallaan, takakansi tyhjänä ja messin kamiina kylmillään.<ref> Navigator 4/1989; P-O Ekman: ''Matti Kurjen talvisota'', artikkeli</ref>▼
▲
▲Patterin etäisyydenmittaaja, tuolloin vielä meriupseerioppilas (sittemmin diplomiekonomi ja kirjailija) P-O Ekman kirjoitti
Alus poistettiin lopullisesti käytöstä sotien jälkeen ja romutettiin. Aluksen nimen peri vuonna 1962 Englannista uudeksi koululaivaksi ostettu Bay-luokan [[fregatti]] [[Koululaiva Matti Kurki|Porlock Bay]], joka oli käytössä aina vuoteen 1974 asti.
==Lähteet==
| |||