Ero sivun ”Kääpiönova” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. |
p l, fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:U Gem aavso.png|thumb|right|Kääpiönova [[U Geminorum]]in valokäyrä.]]
'''Kääpiönova''' on [[nova]]a muistuttava [[tähti]], jonka kirkastumiset tapahtuvat melko usein ja ovat suhteellisen pieniä. Novan tavoin kääpiönovakin on lähekkäinen [[kaksoistähti]], jossa toisesta tähdestä virtaa ainetta kaasukiekon kautta toiseen tähteen. Kirkkaat purkaukset johtuvat nykynäkemyksen mukaan siitä, että massaa kertyy kaasukiekkoon nopeammin kuin sitä putoaa valkoiseen kääpiöön. Tällöin kaasukiekon tiheys kasvaa ajan mukana. Lopulta saavutetaan kriittinen tiheys, jossa kaasun ominaisuudet muuttuvat. Tällöin kuumentunut kaasu romahtaa valkoiseen kääpiöön synnyttäen pudotessaan suuren määrän lämpöä ja säteilyä. Tunnettuja kääpiönovia ovat muun muassa [[U Geminorum]] ja [[SS Cygni]]. Kääpiönovien lyhenne on DN. Kääpiönovia sanotaan myös U Geminorum -tähdiksi, lyhenne UG tai DNUG.
== Kääpiönova ==
Kääpiönovia tunnetaan muutamia satoja. Niiden purkausjakso on epäsäännöllinen ja vaihtelee välillä 20<ref>Kaila 1991, s 48</ref>
Kääpiönovat jaetaan SS Cygni tai U Geminorum (UG), SU Ursae Majoris (SU) ja Z Camelopardalis (ZC) -tyyppeihin. WZ Sagittae -tähti on pitkäjaksoinen SU Ursae Majoris -tähti. SS Cygni ja SU Ursae Majoris -tyypeillä (UGSS ja UGSU) tapahtuu nopeita purkauksia. SS Cygni-tähdillä on leveitä ja kirkkaita supermaksimeita. Z Camelopardalis -tähdillä (UGZ) on pitkiä "lepovaiheita" joiden aikana ei tapahdu purkauksia.
== Kääpiönovan rakenne ==
[[Kuva:Novamainen 2.GIF|thumb|230px|
Kääpiönova on ahdas kaksoistähti, jossa on tavallinen tähti ja tiivis [[valkoinen kääpiö]]. Tavallinen tähti on paisunut niin suureksi, että valkoinen kääpiö imee siitä vetovoimallaan kaasua. Koska valkoinen kääpiö ja toinen tähti kiertävät toisiaan, normaalista tähdestä irtoavalla kaasulla on ratanopeutta ja se kertyy kiekoksi valkean kääpiön ympärille. Tähdestä melko tasaisesti virtaava kaasu osuu ensin niin sanottuun kuumaan pilkkuun, jossa kaasu kuumenee kitkan vaikutuksesta. Kiekon kaasua putoaa hiljalleen valkoisen kääpiön pinnalle. Valkoisen kääpiön painovoima on niin valtava, että siihen putoava kaasu vapauttaa valkoiseen kääpiöön osuessaan suuren määrän energiaa, joka vapautuu säteilynä.
▲Tavallinen tähti on paisunut niin suureksi, että valkoinen kääpiö imee siitä vetovoimallaan kaasua. Koska valkoinen kääpiö ja toinen tähti kiertävät toisiaan, normaalista tähdestä irtoavalla kaasulla on ratanopeutta ja se kertyy kiekoksi valkean kääpiön ympärille. Tähdestä melko tasaisesti virtaava kaasu osuu ensin niin sanottuun kuumaan pilkkuun, jossa kaasu kuumenee kitkan vaikutuksesta. Kiekon kaasua putoaa hiljalleen valkoisen kääpiön pinnalle. Valkoisen kääpiön painovoima on niin valtava, että siihen putoava kaasu vapauttaa valkoiseen kääpiöön osuessaan suuren määrän energiaa, joka vapautuu säteilynä. Normaalisti tähdestä kaasukiekkoon tulee enemmän kaasua kuin mitä kiekosta putoaa valkoisen kääpiön pinnalle. Mutta kun kiekon ulko-osien massa on kasvanut kyllin, sen lämpötila ja tiheys ylittävät kriittisen rajan. Tällöin kaasun [[viskositeetti|sitkaus]] muuttuu, kaasu laajenee ja se putoaa nopeasti valkoisen kääpiön pinnalle. Kaasu kuumenee nopeasti pudotessaan valkoiseen kääpiöön. Tällöin tapahtuu purkaus. Tämä teoria selittää monia kääpiönovien kirkkausvaihtelun piirteitä. Massavirtaa rajoittaa putoavan kaasun painovoimaenergian ansiosta aiheuttama säteilyntuotto.
== Kääpiönovat, novat ja supernovat ==
Kääpiönovissa on K- tai M-spektriluokan [[alijättiläinen]], joka kiertää lähellä valkeata kääpiötä tai sinistä [[alikääpiö]]tä. Molempien tähtien massa on 0,5
Kääpiönovissakin saattaa tapahtua novapurkauksia, joissa valkean kääpiön pinnelle kertynyt aine palaa vetyfuusiossa. Tällöin kääpiönova olisi novan eräs kehitysvaihe. Kääpiönovan kehitys saattaa johtaa myös tyypin Ia [[supernova]]an, kun valkean kääpiön pinnalle kertyy niin paljon ainetta, että sen massa yrittää Chandrasekharin rajan.
== SS Cygni-tähti ==
Näillä tähdillä tapahtuu purkauksia, joissa on nopea päivän-parin nousu 2
suuret purkauset. U Geminorumin purkaukset tapahtuvat 40
▲U Geminorumin purkaukset tapahtuvat 40 -- 130 vuorokauden jaksoissa. Purkauksessa U Geminorumin kirkkaus nousee 4 magnitudia päivässä tai parissa.
== SU Ursae Majoris-tähti ==
Näillä on 3
Suurpurkaukset johtuvat kiekon laajenemisesta tietyn kokoiseksi, jolloin vuorovesivoimat aiheuttavat suuremman epävakaisuuden kuin normaaleissa purkauksissa. Tällöin kiekon koko vastaa 3:1 [[resonanssi]]a, eli kiekon kiertoaika on silloin 1:3 kaksoistähden kiertoajasta. Resonanssi voimistaa kaksoistähden toisen komponentin aiheuttamia painovoimahäiriöitä. Kyhmyjä ei koskaan havaita normaaleissa purkauksissa. Kyhmyt havaitaan noin päivä suurpurkauksen alkamisen jälkeen ja heikkenevät suurpurkauksen himmetessä. Kyhmyt syntyvät soikean kaasukiekon vaihtaessa kulmaansa.▼
▲tietyn kokoiseksi, jolloin vuorovesivoimat aiheuttavat suuremman epävakaisuuden kuin normaaleissa purkauksissa. Tällöin kiekon koko vastaa 3:1 [[resonanssi]]a, eli kiekon kiertoaika on silloin 1:3 kaksoistähden kiertoajasta. Resonanssi voimistaa kaksoistähden toisen komponentin aiheuttamia painovoimahäiriöitä.
Suurpurkausten väli eli suurjakso on yleensä muutamia satoja päiviä mutta voi olla paljon lyhyempi tai pidempi. Lyhyt suurjakso on ER Ursae Majoris-tähdillä ja pitkä WZ Sagittae-tähdillä. ER Uma-tähdillä suurjakso on vain 20-50 päivää ja normaali purkausjakso 4 päivää, suurpurkaus vie 1/3-1/2 koko ajasta. WZ Sagittae-tähdellä suurpurkauksia on toistunut 33, 32 ja 23 vuoden välein. Jakso on niin pitkä, koska massavirta on hyvin pieni, vain 10<sup>12</sup> kg/s. Kaksoistähden on pienin kääpiönovilla tunnettu, vain 81 minuuttia 38 sekuntia. Oletetaan myös, että koska suurpurkausten välillä on vain muutamia pienempiä purkauksia. Joko näiden tähtien kaasukiekon viskositeetti on hyvin alhainen tai magneettikenttä pyyhkii sisemmän kaasukiekon ainakin ajoittain pois. WZ Sagittae-tähtiä ovat myös AL Com ja EG Cnc, joilla suurpurkausjakso on noin 20 vuotta.
== Z Camelopardalis-tähti ==
Z Camelopardalis-tähdillä on kääpiönoville ominaisten 1
== Katso myös ==
*[[Purkautuva muuttuja]]
*[[Muuttuva tähti]]
Rivi 60 ⟶ 43:
{{Viitteet}}
[[Luokka:Kataklysmiset muuttujat]]
|