Versio 5. helmikuuta 2017 kello 19.51 muokkaa 4shadowwBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 43 970 muokkausta p Botti siirsi "Katso myös" -osion oikeaan kohtaan. ← Vanhempi muutos		Versio 14. helmikuuta 2018 kello 11.36 muokkaa kumoa Haltiamieli (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 70 517 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: [[~~Kuva~~Tiedosto:0_typical_smithy_in_finland.JPG\|thumb~~\|250px~~\|Tyypillinen [[seppä\|sepän]]paja]] '''Taonta''' eli '''takominen''' tarkoittaa [[metalli]]esineiden muokkaamista iskemällä toistuvasti esimerkiksi [[vasara]]lla tai käyttämällä muuta puristusvoimaa. Kuumataonnassa metalli kuumennetaan hehkuvaksi, mutta ei kuitenkaan nestemäiseksi, jolloin metalli on muokattavissa helposti ilman suurta murtumisen vaaraa. Kylmätaonta suoritetaan huoneenlämmössä tai lähellä sitä, lämmintaonta puolestaan näiden lämpötilojen välisellä alueella. Taottavien kappaleiden massa voi vaihdella muutamista grammoista 170 tonniin. Takomalla valmistetut kappaleet tarvitsevat useimmiten jatkomuokkausta ennen lopullista käyttövalmiutta. == Historia == Taonta on eräs vanhimmista tunnetuista metallin työstömenetelmistä. Perinteisesti sepät ovat harjoittaneet taontaa käyttäen ensisijaisina työkaluina pajavasaraa ja [[alasin]]ta. Metallin kuumentamiseen on puolestaan käytetty [[ahjo]]a, joka lämmitetään joko kivi- tai puuhiilellä. [[Vesivoima]]a hyödyntäviä sepänpajoja alettiin rakentaa keskiajalla 1100-luvulla. Nykyisin käsityösepät käyttävät hiiliahjon lisäksi myös sähkö- ja kaasukäyttöisiä ahjoja.▼ ~~Taonta on eräs vanhimmista tunnetuista metallin työstömenetelmistä.~~ ▲Perinteisesti sepät ovat harjoittaneet taontaa käyttäen ensisijaisina työkaluina pajavasaraa ja [[alasin]]ta. Metallin kuumentamiseen on puolestaan käytetty [[ahjo]]a, joka lämmitetään joko kivi- tai puuhiilellä. [[Vesivoima]]a hyödyntäviä sepänpajoja alettiin rakentaa keskiajalla 1100-luvulla. Nykyisin käsityösepät käyttävät hiiliahjon lisäksi myös sähkö- ja kaasukäyttöisiä ahjoja. Teollistumisen myötä perinteistä sepän ammattia harjoittavien määrä kuitenkin romahti, mutta sepän ammatti on viimeisten vuosikymmenten aikana elpynyt merkittävästi käsityöläisammattien arvostuksen kasvaessa. Nykyisin Suomessa on noin 300 ammattiseppää ja muutama sata harrastelijaa. Tonneissa mitattuna käsityönä tehdyn taonnan määrä on silti edelleen marginaalinen verrattuna teollisen taonnan tuotantomääriin. Teollisuuden tarpeisiin taottavien tuotteiden tekoon käytetään prässejä tai vasaroita, jotka voivat toimia paineilmalla, sähköllä, tai höyryllä tai olla hydraulisia. Höyrykäyttöiset laitteet ovat tosin vähitellen poistumassa käytöstä. Nämä vasarat ovat suurikokoisia, edestakaisin liikkuvat osat voivat painaa useita satoja kiloja. Pienikokoisemmat konevasarat ovat teollisuuslaitosten lisäksi yleisiä myös taide- ja hopeaseppien käytössä. == Edut ja haitat == Takomalla valmistetut tuotteet ovat kestävämpiä kuin [[valaminen\|valamalla]] tai koneistamalla tuotetut. Tämä johtuu taonnan synnyttämästä kuituisesta rakenteesta muokattavan kappaleen sisällä. Taottaessa metallin raerakenne muuttuu siten että rakeet seuraavat kuidunomaisesti kappaleen muotoa. Tätä ominaisuutta käytetään hyväksi suunniteltaessa kappaleita, joiden lujuus/paino-suhteen tulee olla hyvä rakenteen suunnassa. Lujuus onkin usein jopa 20 %prosenttia parempi kuin muilla menetelmillä valmistettuna. Useita metalleja taotaan kylmänä, mutta [[rauta]] ja sen seokset taotaan lähes poikkeuksetta kuumataontana. Tähän on kaksi syytä: jos prosessin aikana pääsisi tapahtumaan muokkauslujittumista, jo valmiiksi lujat materiaalit kuten rauta ja [[teräs]] muuttuisivat nopeasti äärimmäisen hankalasti muokattaviksi. Toisekseen on huomattavasti taloudellisempaa ensin kuumatakoa kappale ja sen jälkeen lujittaa se lämpökäsittelyiden avulla, kuin tehdä käsittely kylmämuokkauksena. Seokset jotka ovat erkaumakarkenevia, kuten useimmat [[alumiini]]n ja titaanin seokset, voidaan lujittaa erikseen kuumataonnan jälkeen. Muille materiaaleille lujittumisen on tapahduttava taonnan aikana. === Kuumataonta === Rivi 18 ⟶ 17: === Kylmätaonta === Kylmätaonnaksi määritellään metallin työstäminen lämpötilassa, joka on pienempi, kuin sen rekristallaatiolämpötila, kuitenkin taonta tehdään yleensä huoneenlämmössä. Mikäli työstölämpötila on korkeampi kuin 0.,3 kertaa materiaalin sulamispisteen lämpötila (absoluuttisella asteikolla eli [[Kelvin]]eissä), puhutaan lämmintaonnasta. == Menetelmät == Rivi 29 ⟶ 28: === Vapaataonta === [[~~Kuva~~Tiedosto:3_tourist_helping_artist_blacksmith_in_finland.JPG\|thumb~~\|250px~~\|Taideseppä käyttää välivasaraa ja lekamiehen avustusta vapaataonnassa.]] Avotaonta tai vapaataonta tarkoittaa metallin muokkaamista taonnan perinteisen merkityksen mukaisesti. Vapaataonnassa kappaletta muotoillaan iskemällä sitä vasaralla paikalleen kiinnitettyä alasinta vasten. Menetelmän nimi tulee kuvaavasti siitä, että muokattava esine ei ole suljettuna muottien sisään, vaan materiaali pääsee vapaasti muotoutumaan muihin kuin vasaran ja alasimen kosketuspintojen suuntiin. Tämän vuoksi sepän tai teollisen taonnan tapauksessa koneenkäyttäjän on siirreltävä taottavaa kappaletta haluttuun paikkaan ja kulmaan alasimeen nähden, jotta haluttu muoto saavutetaan. Vapaataonnassa työkalujen iskupinnat ovat useimmiten sileitä, mutta erikoistyökaluja voidaan käyttää tarvittaessa. [[Meisti]] voi tällöin olla muodoltaan esimerkiksi kovera, kupera tai teräväreunainen katkaisuterä. Rivi 49 ⟶ 48: === Tyssäys === Valmistettujen kappaleiden määrissä mitattuna yleisin teollisen taonnan käyttämä menetelmä. Tyssäyksessä kappaleen poikkileikkausta kasvatetaan lyömällä sitä kasaan päistään, jolloin kappaleen pituus lyhenee. Tyssäämällä valmistetaan esimerkiksi moottorien venttiileitä, kytkimiä, pultteja, ruuveja ja muita kiinnikkeitä. Tyssäyksessä kappaleen poikkileikkausta kasvatetaan lyömällä sitä kasaan päistään, jolloin kappaleen pituus lyhenee. Tyssäämällä valmistetaan esimerkiksi moottorien venttiileitä, kytkimiä, pultteja, ruuveja ja muita kiinnikkeitä. Tyssäyksen lähtömateriaalina käytetään useimmiten metallilankaa tai -sauvoja, mutta jotkin työstöön käytettävät laitteet pystyvät käyttämään materiaalina jopa halkaisijaltaan 25 cm olevia ja massaltaan yli 1000 tonnin painoisia metallitankoja. Tyssättäviä esineitä suunniteltaessa on otettava huomioon, ettei muokattavan kappaleen halkaisijaa voida kasvattaa kohtuuttomasti. Prosentuaaliset rajat muokkaukselle ovat materiaalikohtaisia. === Prässitaonta === Prässitaonta poikkeaa muotti- ja vapaataonnasta lähinnä siten, että aika, jonka muotit ovat kosketuksissa työstettävään kappaleeseen, on huomattavasti pidempi: useita sekunteja millisekuntien sijaan. Tässä menetelmässä muotit pusertavat metallin vähitellen muotoonsa. Merkittävin etu prässitaonnasta onkin, että myös kappaleen sisäosissa tapahtuu muokkautumista ja lujittumista toisin kuin muottitaonnassa, jossa muokkautuminen tapahtuu lähinnä kappaleen pinnalla. Merkittävin etu prässitaonnasta onkin, että myös kappaleen sisäosissa tapahtuu muokkautumista ja lujittumista toisin kuin muottitaonnassa, jossa muokkautuminen tapahtuu lähinnä kappaleen pinnalla. == Välineet == [[~~Kuva~~Tiedosto:4_artist_blacksmith_forging_with_power_hammer.JPG\|thumb~~\|250px~~\|Taideseppä käyttää konevasaraa.]] Tyypillisimmin taonnassa käytetään vasaraa ja alasinta. Samalle periaatteella toimivat myös nykyisin yleisessä käytössä olevat pudotusvasarat. Laitteen toimintaperiaate on hyvin yksinkertainen: kone nostaa vasaran, jonka se sitten pudottaa alasimelle sijoitetun kappaleen päälle. Laitteet ovat usein hyvin suurikokoisia sillä koneen ja sen perustusten on pystyttävä vaimentamaan käytön aiheuttamat voimakkaat iskut. Taontaan voidaan käyttää myös laitteita, joissa sekä vasaraa että alasinta vastaavat osat liikkuvat muokattavaa kappaletta vasten. Tämän vuoksi koneen on mahdollista toimia vaakatasossa, jolloin koneenperustusten ei tarvitse olla yhtä tukevat sillä käytöstä aiheutuva värähtely ei ole yhtä voimakasta kuin pudotusvasaroissa. Ne tuottavat myös vähemmän ylimääräistä lämpöä ja melua. Taontaan voidaan käyttää myös laitteita, joissa sekä vasaraa että alasinta vastaavat osat liikkuvat muokattavaa kappaletta vasten. Tämän vuoksi koneen on mahdollista toimia vaakatasossa, jolloin koneenperustusten ei tarvitse olla yhtä tukevat sillä käytöstä aiheutuva värähtely ei ole yhtä voimakasta kuin pudotusvasaroissa. Ne tuottavat myös vähemmän ylimääräistä lämpöä ja melua. Tämän lisäksi esimerkiksi tyssäyksessä ja rullataonnassa tarvitaan omia, erityisesti niitä varten suunniteltuja laitteita. ==Katso myös== {{Commonscat\|Forging}}▼ * [[Taottavuus]] * [[Valmistustekniikka]] Rivi 73 ⟶ 68: == Lähteet == * http://www.forging.org/facts/wwhy6.cfm == Aiheesta muualla == ▲{{Commonscat-rivi\|Forging}} [[Luokka:~~Muokkaustekniikka_~~Muokkaustekniikka (Metallit)]] [[Luokka:Rakennustyö]] [[Luokka:Käsityöt]]

Ero sivun ”Taonta” versioiden välillä