Ero sivun ”Narodnikit” versioiden välillä

'''Narodnikit''' olivat 1860– ja 1870-luvun [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] 1860- ja 1870-luvun vallankumouksellisia.<ref name=ens>Otavan Suuri Ensyklopedia, 5. osa (kriminologia-makuaistikriminologia–makuaisti). Art.Artikkeli Lenin”Lenin”, s. 3636. Otava, 1978,. ISBN 951-1-04827-9.</ref> Liike tunnettiin nimellä narodismi (''Narodnitšestvo''). Nimi tulee "lähtemisestä”lähtemisestä kansan pariin"pariin”, ''hoždenije v narod''.<ref name=n>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.marxists.org/glossary/orgs/n/a.htm#narodniki | Nimeke = Narodniks| Julkaisu = Marxists. Glossary of Terms and Organisations| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.9.2014 | Kieli = }}</ref>

Liikkeen jäsenet olivat lähinnä yliopisto-opiskelijoita, jotka lähtivät maaseudulle valistamaan talonpoikia. Joukko oli ideologialtaan varsin hajanainen, mutta yhteisenä tekijänä sille oli [[Yksinvaltius|yksinvaltiuden]] vastustus ja maan jakaminen talonpojille. Narodnikkien lähtökohdat olivat kansalliset ja nostalgiset. Tavoitteena oli myös lähentää sivistyneistöä ja kansaa.

Narodismi syntyi [[maaorjuus|maaorjien]] vapautuksen jälkeen 1861. Maaseudun köyhien olot eivät vapautuksesta paljon parantuneet, vaan maaomistus jäi rikkaille isännille, [[kulakki|kulakeille]]. Narodnikit saivat vaikutteita [[Karl Marx]]in teoksista, ja he omaksuivat etenkin hänen vaatimuksensa, että maa on jaettava takaisin talonpojille. He sivuuttivat kuitenkin teollisuusväestön, jota Venäjällä oli vain pieni osa kansasta, ja Marxin esittämän kehityksen maataloudesta teollisuuteen. Narodnikit pitivät perinteistä kyläyhteisöä tulevaisuuden mallina. Ajatus oli alun perin lähtöisin [[Aleksandr Herzen]]iltä, joka piti länsimaista järjestelmää rappeutuneena ja halusi perustaa sosialismin talonpoikien itsehallinnon avulla. Ajattelussa oli [[SlavofiiliSlavofilia|slavofiileille]] tyypillisiä piirteitä. Narodnikit saivat vaikutteita myös [[Pierre-Joseph Proudhon|Pierre-Joseph Proudhonin]]in ja [[Mihail Bakunin|Mihail Bakuninin]]in [[Anarkismi|anarkismistaanarkismi]]sta esimerkiksi Herzenin ja ukrainalaisen sosialistisosialistin Myhailo Drahomanovin <ref name=dra>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?AddButton=pages\D\R\DrahomanovMykhailo.htm| Nimeke = Mykhailo Drahomanov | Julkaisu = Internet Encyclopedia of Ukraine | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 29.1.2015 | Kieli = }}</ref> kautta.

Narodnikkien aktiivisuus keskittyi 1860-luvun loppuun ja 1870-luvun alkuun. Tällöin sadat nuoret kulkivat maaseudulla yllyttäen talonpoikia nousemaan järjestelmää vastaan.<ref name=n /> Talonpojat eivät kuitenkaan aina vastanneet propagandaan odotetusti, vaan jopa luovuttivat idealistit [[ohrana]]lle. Kuuluisin oikeudenkäynti järjestettiin vuonna 1878 sataayhdeksääkymmentäkolmea193 idealistia vastaan.

Myöhemmin liike muutti muotoaan. Vuonna 1876 liike organisoitiin järjestöksi ''Zemlja i volja'' (''Maa ja vapaus''), joka aluksi luotti maaseudulla tehtävään valistustyöhön mutta siirtyi sittemmin terrorismiin. Terrorismin pääkohde oli [[Venäjän keisari|keisari]], tavoitteena murtaa tsaarin perinteinen jumaluusasema. Tosin maaseudulla monet olivat "vapauttajatsaarin"”vapauttajatsaarin” kuolemasta kauhuissaan.

Vuonna [[1879]] ''Zemlja i voljasta'' irrottautui terroristiryhmä ''[[Narodnaja volja]]'' (Kansan tahto). Ryhmän johto pidätettiin tai se pakeni vuonna 1881 [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] murhan jälkeen. Liikkeen johdossa toimi loppuvaiheissa [[Vera Figner]]. Vuonna 1887 pienempi ryhmä, johtajanaan [[Aleksandr Uljanov]] ([[Vladimir Lenin]]in veli), yritti keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] salamurhaa. Uljanov teloitettiin.<ref name=ens />