Ero sivun ”Lauseke (kielitiede)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Lauseke (kielitiede)”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 17038625 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 21. tammikuuta 2018 kello 21.01 (UTC))
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 87.93.41.216) ja palautettiin versio 12915214, jonka on tehnyt Addbot
Rivi 2:
 
==Täydennykset ja vapaat määritteet==
Pääsanaan liittyy usein myös '''täydennyksiä''' eli kielen yksiköitä, jotka pääsana vaatii käytössä ympärilleen. Ilman täydennyksiä lause jää vaillinaiseksi, ja yleensä synnynnäisen kielenpuhujan onkin helppo tunnistaa tällaiset lauseet ja sitä kautta eritellä puuttuvat täydennykset, sanat joita ilman lauseen sanoma jää viestyttämättä. Tyypillisiä täydennyksiä ovat verbin subjekti ja objekti. Pääsanan lisäksi lausekkeen sisältä löytyy vapaita '''määritteitä''' eli sanoja, jotka viittaavat pääsanaan ja antavat siitä lisäinformaatiota, mutta eivät ole lauseopillisesti välttämättömiä. Määritteitä ovat esimerkiksi jotkin adjektiivit substantiiveille ja adverbiaalit verbille. Huomion arvoista on, että samoin kuin ensin tutkimamme keskeiset lausekkeet voivat koostua useammista sanoista tai lauseista, myös määritteiden ja täydennyksien luomat osalausekkeet voivat olla moniosaisia ja pitkiäkin kokonaisuuksia. Pitkät määriteketjut muodostavat monisyisiä rakenteita, joiden viittaussuhteet monimutkistuvat. moi mi koi koi mji ko
 
Monisyistä lauserakennetta kuvataan usein graafisesti [[puu (graafiteoria)|puukuvaimella]] tai tekstissä merkitsemällä sulut lausekkeiden ympärille: