Ero sivun ”Lentolaivue 14” versioiden välillä

[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä marraskuussa 1939, kapteeni Jaakko Moilasen komentama laivue oli [[Ylimääräiset harjoitukset|liikekannallepanossa]] annetun käskyn mukaisesti hajautettuna Käkisalmen ja [[Laikon lentokenttä|Laikon kentille]],<ref name="keskinen2002s12"/> tehtävänään tiedustelu itäisellä Karjalankannaksella [[Suomen III armeijakunta (talvisota)|III armeijakunnan]] rintamaosalla.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 13</ref> Laivue suoritti 1. joulukuuta lähtien etenevän neuvostoarmeijan liikkeiden tiedustelua sekä häirintäpommituksia. Joulukuun loppupuolella laivue joutui vihollishävittäjien kasvavan aktiivisuuden takia siirtymään päivätiedustelusta yötoimintaan.<ref name="keskinen2002s16">Keskinen; Stenman 2002 s. 12</ref> 12. helmikuuta 1940 lähtien laivue vastaanotti [[Gloster Gladiator]] -koneita yhden lentueen kalustoksi. Uuden kaluston turvin voitiin päivisin tapahtuvaa lentotiedustelua jatkaa. Venäläisten aloitettua 3. maaliskuuta 1940 [[Viipurinlahden taistelu 1940|Viipurinlahden]] ylityksen, laivue vedettiin 5. maaliskuuta itäisen Kannaksen tiedustelutehtävistä torjumaan maihinnousua.<ref name="keskinen2002s19">Keskinen; Stenman 2002 s. 19</ref> Tiedustelu- ja pommituslentojen lisäksi laivue suoritti myös maataisteluhyökkäyksiä jäällä eteneviä venäläisjoukkoja vastaan. Laivueen koneet joutuivat myös ilmataisteluihin; 5. maaliskuuta ylikersantti Martti Perälä saavutti laivueen ensimmäisen ilmavoiton ampumalla alas [[I-153]]-hävittäjän Äyräpäässä.<ref>Keskinen; Stenman 2006 s. 20</ref> [[Moskovan rauhansopimus (1940)|Välirauhan]] astuessa voimaan 13. maaliskuuta 1940, laivue siirtyi kokonaisuudessaan [[Utin lentoasema|Uttiin]].