Ero sivun ”Kangasala” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Parannuksia
→‎Luonto: Sisällön muutos, kunta sanat muutettu muotoon kaupunki
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 42:
Kangasalan kaupungin pinta-alasta noin neljännes on vettä ja Kangasalan alueella sijaitsee toistasataa järveä ja lampea. Kangasalan kuuluisat maisemat muodostuvat harjujen kyljissä sijaitsevista järvistä. Kolme Kangasalan suurinta järveä ovat [[Vesijärvi (Pirkanmaa)|Vesijärvi]], [[Längelmävesi]] ja [[Roine]]. Vesijärvi laskee Längelmäveden eteläosaan. Längelmävedestä vesi virtaa [[Kaivannon kanava]]n kautta Roineeseen ja sieltä edelleen [[Mallasvesi|Mallasveteen]] ja [[Vanajavesi|Vanajaveteen]]. Muita merkittäviä järviä ovat [[Heposelkä]], [[Kirkkojärvi (Kangasala)|keskustan Kirkkojärvi]], [[Kirkkojärvi (Sahalahti)|Sahalahden alueen Kirkkojärvi]], [[Keljonjärvi]], [[Pakkalanjärvi]] sekä osittain Kangasalan puolella sijaitsevat [[Kaukajärvi (järvi)|Kaukajärvi]], [[Palijärvi (Pirkanmaa)|Paalijärvi]] ja [[Pälkänevesi]].
 
Kangasalan poikki kulkeva harjujakso jakaa kunnankaupungin kahteen toisistaan melko selvästi eroavaan puoliskoon. KunnanKaupungin eteläosassa maasto on melko tasaista ja sitä hallitsevan Roineen rannoilla sijaitsee suurin osa kunnankaupungin pelloista. Pohjoisosassa korkeuserot ovat suurempia ja Vesijärven ympärillä sekä Längelmäveden itäpuolella on useita melko korkeita mäkiä, muiden muassa Valkeavuori lähellä Heponiemeä (178 m mpy.) ja Sahalahden Kaakonvuori (180 m mpy.). Vesijärven ja Längelmäveden välinen kannas on kauttaaltaan mäkinen ja useat järvien lahdet pistävät syvälle sen sisään.<ref name="Tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa – Maantieteellis yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', osa 3, s. 41–50. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>
 
=== Kylät ===