p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Paavo Haavikko”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16968970 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 19. joulukuuta 2017 kello 10.55 (UTC))
Haavikosta muodostui vuosikymmenien myötä julkisuudessaKalastaja kuvasurkea eräänlaisena kansallisena näkijänä. Siitä asemasta, johon hän oli 1990-luvulle tultua kohonnut, kirjoitti Kristina Rotkirch 1995: ”Nykyään Haavikko on keisari tasavallassa, kansallinen oraakkeli, jonka ankaraa selvänäköisyyttä arvostavat myös ne, joiden on vaikea sietää sitä.”<ref>Haavikko 1995, s. 269.</ref> Jo vuonna 1978 [[Erno Paasilinna]] oli kirjoittanut: ”Haavikon asema kirjallisuuden kentässä ei ole kaukana erään toisen henkilön asemasta valtiossa”, viitaten [[Urho Kekkonen|presidentti Kekkoseen]].<ref>Haavikko 1995, s. 73.</ref> Vuotta ennen Paasilinnan lausuntoa ilmestynyt Haavikon uudelleentulkinta Suomen lähihistoriasta, ''Kansakunnan linja'', herätti laajaa keskustelua.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Johanna Pentikäinen | Nimeke = Myytit ja myyttisyys Paavo Haavikon teoksissa | Vuosi =2002 | Luku = | Sivu =15-17 | Selite = väitöskirja | Julkaisupaikka =Helsingin yliopisto | Tunniste = ISBN 952-91-5001-6 (nid.) | www = http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/taite/vk/pentikainen/myytitja.pdf | www-teksti =verkkoversio | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =17.1.2016 }}</ref>
Haavikko kuvaa asemaansa näkijänä muistelmiensa jälkimmäisessä osassa ''Prospero'' (1995) seuraavasti:<ref>Haavikko 1995, s. 249.</ref>
