Ero sivun ”Jalmari Sinivaara” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uusi sivu: '''Jalmari Sinivaara''', ent. ''Sillman'' (s. 1892 Orimattila) oli suomalainen Etsivä Keskuspoliisin toimistopäällikkö joka vastasi 1920- ja 1... |
p korjattu pari linkkiä, lisätty pilkkuja |
||
Rivi 1:
'''Jalmari Sinivaara''', ent. ''Sillman'' (s. [[1892]] [[Orimattila]]) oli suomalainen [[Etsivä Keskuspoliisi|
Maanviljelijäperheeseen syntynyt Sinivaara opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa humanistisia aineita ja venäjän kieltä asuessaan Venäjällä. Hän oli [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana rautateiden palveluksessa. Suomen itsenäistyttyä hän oli ensin [[Suomen yleisesikunnan johtama tiedustelu 1918–1945|Suomen yleisesikunnan tiedustelun]] palveluksessa toimien salanimellä ''Juri Sikorsky'' vakoojana [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] 1918–1920. Suomeen palattuaan Sinivaara oli yleisesikunnan tiedusteluosaston virkailijana heinäkuuhun 1924 saakka, jolloin hän siirtyi Etsivän Keskuspoliisin [[Terijoki|Terijoen]] alaosaston palvelukseen riitaannuttuaan esimiehensä Gustaf Rosenströmin (myöh. [[Kustaa Rautsuo]]) kanssa.<ref name=mainio/>
Marraskuussa 1924 Etsivän Keskuspoliisin yhteyteen perustettiin toimisto VIII:n nimellä tunnettu erittäin salainen yksikkö, jota ei ollut virallisesti olemassa, ja Sinivaarasta tuli toimiston johtaja. Toimisto oli suoraan Etsivän Keskuspoliisin johtajan [[Esko Riekki|Esko Riekin]] alaisuudessa ja sen tehtävänä oli valvoa suomalaisia kommunisteja ja Suomessa asuvia venäläisiä valkoemigrantteja. Toimisto perustettiin niiden ajatusten perusteella, joita [[Urho Kekkonen]], [[Urho Piha]] ja [[Kaarlo Hillilä]] olivat esittäneet muistiossaan tiedustelutoiminnan tehostamisesta.<ref name=mainio/>
Sinivaara hankki toimiston palvelukseen agentteja ja tiedottajia venäläisistä emigranttipiireistä. Näihin agentteihin kuuluivat muun muassa [[Kirill Pushkareff]] (salanimi Carl Puškin), [[Pjotr
Sinivaara oli [[ulkomaalaistoimisto]]n edeltäjänä olleen passitoimiston apulaispäällikkönä vuosina 1938–1946.<ref>[http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja-arvostelut/index.php?id=1402 Antero Leitzingerin kirja-arvostelu Oula Silvennoisen teoksesta ''Salaiset aseveljet - Suomen ja Saksan turvallisuuspoliisiyhteistyö 1933-1944'', Agricolan kirja-arvostelut 30.10.2008]</ref>
|