|
== Yleistä ==
Ympäristövaikutusten arviointi on johonkin hankkeeseen kohdistuva menettely. Siinä käsitellään hankkeen positiiviset ja negatiiviset ympäristövaikutukset ympäristöllisistä, sosiaalisista ja taloudellisista näkökulmista. YVA:n tulokset esitetään arviointiselostuksessa. Lausunnon arviointiselostuksesta antaa ja yhteysviranomaisena arviointimenettelyn aikana toimii yleensä [[Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus|ely-keskus]]. Ydinenergiahankkeiden tapauksessa yhteysviranomainen on kuitenkin [[Suomen työ- ja elinkeinoministeriö|Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM)]]. Hankkeen sijoittuessa usean ely-keskuksen alueelle [[Suomen ympäristöministeriö|Ympäristöministeriö]] määrää tarvittaessa vastaavan yhteysviranomaisen.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940468#L2P6a Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (10.6.1994/468), 2 luku, 6a §] Finlex</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060713#L2P8 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006); 2. luku 8 §]</ref><ref>[http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Asiointi_luvat_ja_ymparistovaikutusten_arviointi/Ymparistovaikutusten_arviointi/YVA_ja_SOVA_viranomaiset YVA ja SOVA -viranomaiset], Ympäristöhallinto, ymparisto.fi, viitattu 13.9.2014</ref> On myös olemassa säädöksiä kansainvälisistä valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista.<ref name=":0">[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1997/19970067 Asetus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta (1997)] Finlex</ref><ref>[http://www.ymparisto.fi/YVA Ympäristövaikutusten arviointi] Ympäristöhallinto, ymparisto.fi, viitattu 13.9.2014</ref><ref name="SOVAL">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2005/20050200 Laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (8.4.2005/200)] Finlex, viitattu 13.9.2014</ref>
lolololo{{Päivitettävä|Laki uusiksi [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252]}}
YVA-menettely ei itsessään ole lupaprosessi, mutta menettelyn läpikäyminen voi olla edellytyksenä myöhemmille luville, esimerkiksi [[Ympäristölupa|ympäristöluvan]] tai [[rakennuslupa|rakennusluvan]] myöntämiselle tai näihin liittyvälle [[kaavoitus|kaavoitukselle]] (mm. oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tai asemakaavan laadinta hankkeelle).<ref name="YSL-6L35P">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000086#L6P35 Ympäristönsuojelulaki (4.2.2000/86), 6 luku, 35 §] Finlex</ref><ref name="MKRL-L1P9">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990132#L1P9 Maankäyttö- ja rakennuslaki (5.2.1999/132), 9 § Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa] finlex.fi, viitattu 12.9.2014</ref> YVA-menettelyn vaiheissa kerätään ratkaisunteolle tarpeellista tietoa ja annetaan niille, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, mahdollisuus mielipiteensä esittämiseen.<ref>Ekroos et al. s. 269 ja 274.</ref> Suomessa eräissä tilanteissa viranomainen ei saa myöntää lupaa tai tehdä muuta siihen rinnastettavaa päätöstä, ennen kuin se on saanut käyttöönsä arviointiselostuksen ja yhteysviranomaisen siitä antaman lausunnon.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940468#L2P13 Laki ympäristövaikutusten arvioinnista 13 § (468/1994)]</ref><ref>Ekroos et al s. 276.</ref>
{{Lupaava}}
'''Ympäristövaikutusten arviointimenettely''' ('''YVA''') on lakiin ja asetukseen pohjautuva ennalta ehkäisevän [[ympäristöpolitiikka|ympäristöpolitiikan]] mukainen menettely, jossa selvitetään järjestelmällisesti kohteena olevan hankkeen ympäristövaikutukset, toteuttamisvaihtoehdot ja haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet sekä eri osapuolten kannat niihin.<ref name="Pölönen-s1" /><ref name="YVAL" /><ref name="YVAA" /> YVA-menettelyn läpikäyminen voi olla esimerkiksi rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä, mutta se ei itsessään ole lupaprosessi. Yksi YVA-menettelyn tavoitteista on saada suunnitellun hankkeen vaikutusalueen asukkaat osallistumaan ympäristölliseen päätöksentekoon. YVA-menettelyn vaativat hankkeet määritellään joko lakisääteisessä hankeluettelossa tai tapauskohtaisesti.
Yhtä hanketta laajemmille viranomaisten strategisille suunnitelmille ja ohjelmille on olemassa [[Suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointi]] (SOVA).
== Yleistä ==
lolololo
== Suomalaisen YVA-menettelyn oikeudellinen perusta ==
===Aloite===
Velvollisuus arviointimenettelyn toteuttamiseen on hankkeissa, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hanketyypit, joilta vaaditaan aina YVA, on lueteltu valtioneuvoston antamassa asetuksessa. Aloitteen tekee hankkeesta vastaava eli toiminnanharjoittaja ely-keskukselle. Tapauskohtaisesti arvioitavien hankkeiden kohdalla myös viranomainen, yksittäinen kansalainen tai kansalaisjärjestö voi tehdä perustellun esityksen. Harkinnanvaraisissa tilanteissa asiaan liittyvien viranomaisten on käytävä neuvotteluja keskenään YVA-menettelyn tarpeellisuudesta.<ref name=":1">{{Kirjaviite|Nimeke = Ympäristöoikeus|LukuJulkaisija =Päätös arviointimenettelyn harkinnanvaraisesta soveltamisestaTalentum|Kappale = Ympäristönkäytön suunnittelu|Julkaisija=Talentum|Viitattu = 25.3.2015|Luku = Päätös arviointimenettelyn harkinnanvaraisesta soveltamisesta}}</ref>
===Arviointiohjelma===
Arviointimenettely alkaa arviointiohjelman laatimisella yhteysviranomaiselle. Ympäristövaikutukset on selvitettävä, ennen kuin aloitetaan hankkeen toteutus, niiltä osin kuin vaikutuksia saattaa olla.<ref name=":2">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940468#L2P7 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994/); 2 luku 7 §]</ref> Hankkeen suunnittelija tekee arviointiohjelman, joka sisältää muun muassa tietoja hankkeesta, erilaisia toteutusvaihtoehtoja, aikataulut ja kuvauksia ympäristöstä.<ref name=":3">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060713#L3P9 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006); 3 luku 9 §]</ref> Myös hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli nollavaihtoehto pitää sisällyttää tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi.<ref name=":4">Ekroos et al s. 274.</ref> Arviointiohjelma on toimitettava mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa viranomaiselle, joka huolehtii sen tiedottamisesta julkisesti ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen.<ref name=":5">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940468#L2P8 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994); 2 luku, 8 §] Finlex</ref> Yksi tavoitteista onkin lisätä asukkaiden mahdollisuuksia [[Joukkouttaminen|osallistua ja siten vaikuttaa]] suunnitteluun.<ref name=":6">[http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1499&lan=fi Hankkeiden YVA-menettely]. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö.</ref><ref name=":7">[http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9507-2 Strauss, H., 2011: For the Good of Society : public participation in the siting of nuclear and hydro power projects in Finland] Väitöskirja Oulun yliopistolle. oulu.fi {{en}}</ref> Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yleisötilaisuutena, jossa asukkaat ja asiantuntijat pääsevät keskustelemaan toistensa kanssa. Tällöin myös asiantuntija saa tietää enemmän kohteestaan.
Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta mutta ei vahvista sitä. Omaa lausuntoaan varten yhteysviranomainen tiedottaa YVA:sta hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kunnissa ja kerää lausuntoja keskeisiltä viranomaisilta, jotka määräytyvät hankkeen laajuuden ja luonteen mukaan. Asianosaisten kuulemisen jälkeen yhteysviranomaisen tulee antaa lausuntonsa määräajassa hankkeesta vastaavalle. Lausunnossa otetaan kantaa esimerkiksi käytettyihin arviointimenettelyihin ja vaikutusalueen rajaukseen. Vahvistamatta jättämällä yhteysviranomainen antaa luvan poiketa ohjelmasta tarpeen mukaan; poikkeamisen on oltava perusteltua.<ref name="Ekroos_275">Ekroos et al. s. 275.</ref>
==Vireille tulleiden YVA-menettelyjen kehitys==
Vuoden 2011 loppuun mennessä oli YVA-hankkeita tullut vireille yhteensä 587. Näistä YVA-menettely päättyi 494, vireillä oli 83 ja keskeytyi 10 tapauksessa. Oheinen kaavio kuvaa vireille tulleiden hankkeiden määrää Suomessa vuosittain.<ref name="YVAseuran2011">{{Verkkoviite | osoite = http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B7079BD0D-C5A4-45E4-81A9-EB048159842A%7D/39286 | nimeke = Tilasto ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) soveltamisesta vuoteen 2011| tekijä = | tiedostomuoto =pdf | selite = | julkaisu = | ajankohta = 2012 | julkaisija = Suomen ympäristökeskus, ymparisto.fi|tiedostomuoto=pdf|selite=| viitattu =13.9.2014 }}</ref>
<timeline>
ImageSize = width:auto height:250 barincrement:35
Euroopan unionissa säädettiin ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi vuonna 1985 (85/337/ETY), ja sen uudistettu versio (2011/92/EU) tuli voimaan vuonna 2011.<ref name="EU-EIA-legal"/> Sittemmin YVA-direktiiviä uudistettiin merkittävästi toukokuussa 2014 voimaan tulleella direktiivimuutoksella (2014/52/EU).<ref name="EU-2014-124"/> Tämän seurauksena myös Suomen kansallista ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä tullaan muuttamaan kevääseen 2017 mennessä.<ref name="YVA-direktiivi2014-12"/> Suomessa laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädettiin alun perin kesällä 1994 ja se tuli voimaan 1. syyskuuta 1994.<ref name="YVAL"/>
Rajat ylittävää ympäristöyhteistyötä varten laadittiin YK:ssa 1990-luvulla niin sanottu Espoon sopimus (Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context), jonka perusteella on naapurivaltiolle ilmoitettava suunnitteilla olevista hankkeista, joilla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia myös naapurivaltiossa. Sopimuksen ensimmäinen versio tuli voimaan 10. syyskuuta 1997.<ref name=":0">[http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1997/19970067 Asetus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta (1997)] Finlex</ref><ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite = http://www.unece.org/env/eia/eia.html|nimeke = Introduction to Espoo Convention|tekijä=|julkaisu =|ajankohta= |julkaisija = Euroopan talouskomissio|viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>
==Katso myös==
}}
==Aiheesta muualla==
* [http://www.ym.fi/fi-FI/Tarastin_ryhma_19_ehdotusta_ymparistomen%2832942%29 Tarastin arviointityöryhmä: 19 ehdotusta ympäristömenettelyjen sujuvoittamiseksi (10.3.2015)] (ym.fi), [https://www.sitra.fi/uutiset/tarastin-ryhman-19-ehdotusta-lupaprosessien-sujuvoittamiseen Tarastin ryhmän 19 ehdotusta lupaprosessien sujuvoittamiseen (10.3.2015)] (sitra.fi)
* [https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2014/09/tiedote-2014-09-22-09-25-37-275635 Väitös: 26.9.2014: Ympäristövaikutusten arviointimenettely saisi olla vieläkin moniäänisempi (Kimmo Jalava, Jyväskylän yliopisto)], [https://kirjasto.jyu.fi/kauppa/tuotteet/quality-of-environmental-impact-assessment-in-finland Jalava, Kimmo, 2014: Quality of environmental impact assessment in Finland (tiivistelmä)], [https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/44376 pdf-versio] (jyu.fi)
* [http://ec.europa.eu/environment/eia/pdf/EIA_Directive_informal.pdf Directive 2011/92/EU, as amended by Directive 2014/52/EU (epävirallinen versio YVA-direktiivistä 2011/92/EU päivitettynä 16.4.2014 tehdyillä direktiivimuutoksilla 204/52/EU)] {{en}} (europa.eu)
* [https://helda.helsinki.fi/handle/10138/29522 Rosberg, E., 2012: Ympäristövaikutusten arviointi, projektit ja kestävä kehitys : Tutkimus 2000-luvun ympäristövaikutusten arviointimenettelyistä Suomessa (lis.työ Helsingin yliopistolle)] (helsinki.fi)
* [http://tampub.uta.fi/handle/10024/67799 Hokkanen, P., 2008: Kansalaisosallistuminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (väitöskirja Tampereen yliopistolle)] (uta.fi)
* [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20140291 YVA-lausuntomaksujen hinnoittelu (4/2014-, Valtioneuvoston asetuksen liite: Maksutaulukko)] (finlex.fi)
{{Rakentaminen ja kestävä kehitys}}
== Suomalaisen YVA-menettelyn oikeudellinen perusta ==
Yksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteista on kansalaisten osallistumismahdollisuuden parantaminen. [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] 2 §:ssä todetaan yksilön oikeuden osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen olevan osa kansanvaltaa.<ref name="perustuslaki-2P" /> Perustuslain 20 §:ssä kerrotaan kaikille kuuluvan vastuun luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä. Julkisen vallan tehtävänä on puolestaan pyrkiä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.<ref name="perustuslaki-20P" />
Valtioneuvoston asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on luettelo niistä hanketyypeistä, jotka aina tarvitsevat YVA-menettelyn lupahakemuksen tueksi. Lisäksi lain mukaan on tapauskohtaisesti arvioitava muut hankkeet, joilla on laadultaan ja laajuudeltaan merkittäviä vaikutuksia ympäristöönsä.
==Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku==
===Aloite===
Velvollisuus arviointimenettelyn toteuttamiseen on hankkeissa, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Hanketyypit, joilta vaaditaan aina YVA, on lueteltu valtioneuvoston antamassa asetuksessa. Aloitteen tekee hankkeesta vastaava eli toiminnanharjoittaja ely-keskukselle. Tapauskohtaisesti arvioitavien hankkeiden kohdalla myös viranomainen, yksittäinen kansalainen tai kansalaisjärjestö voi tehdä perustellun esityksen. Harkinnanvaraisissa tilanteissa asiaan liittyvien viranomaisten on käytävä neuvotteluja keskenään YVA-menettelyn tarpeellisuudesta.<ref name=":1" />
===Arviointiohjelma===
Arviointimenettely alkaa arviointiohjelman laatimisella yhteysviranomaiselle. Ympäristövaikutukset on selvitettävä, ennen kuin aloitetaan hankkeen toteutus, niiltä osin kuin vaikutuksia saattaa olla.<ref name=":2" /> Hankkeen suunnittelija tekee arviointiohjelman, joka sisältää muun muassa tietoja hankkeesta, erilaisia toteutusvaihtoehtoja, aikataulut ja kuvauksia ympäristöstä.<ref name=":3" /> Myös hankkeen toteuttamatta jättäminen, eli nollavaihtoehto pitää sisällyttää tarkasteltavaksi vaihtoehdoksi.<ref name=":4" /> Arviointiohjelma on toimitettava mahdollisimman aikaisessa suunnitteluvaiheessa viranomaiselle, joka huolehtii sen tiedottamisesta julkisesti ja antaa mahdollisuuden vaikuttaa siihen.<ref name=":5" /> Yksi tavoitteista onkin lisätä asukkaiden mahdollisuuksia [[Joukkouttaminen|osallistua ja siten vaikuttaa]] suunnitteluun.<ref name=":6" /><ref name=":7" /> Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yleisötilaisuutena, jossa asukkaat ja asiantuntijat pääsevät keskustelemaan toistensa kanssa. Tällöin myös asiantuntija saa tietää enemmän kohteestaan.
Yhteysviranomainen antaa lausuntonsa arviointiohjelmasta mutta ei vahvista sitä. Omaa lausuntoaan varten yhteysviranomainen tiedottaa YVA:sta hankkeen todennäköisen vaikutusalueen kunnissa ja kerää lausuntoja keskeisiltä viranomaisilta, jotka määräytyvät hankkeen laajuuden ja luonteen mukaan. Asianosaisten kuulemisen jälkeen yhteysviranomaisen tulee antaa lausuntonsa määräajassa hankkeesta vastaavalle. Lausunnossa otetaan kantaa esimerkiksi käytettyihin arviointimenettelyihin ja vaikutusalueen rajaukseen. Vahvistamatta jättämällä yhteysviranomainen antaa luvan poiketa ohjelmasta tarpeen mukaan; poikkeamisen on oltava perusteltua.<ref name="Ekroos_275" />
===Arvioinnin tulos===
Arviointiselostus on asiakirja, jossa esitetään YVA:n tulokset. Se sisältää muun muassa tietoja hankkeen ominaisuuksista (tuotantomäärät, liikenne jne), sen suhteesta esimerkiksi maankäytön suunnitelmiin, arviointimenettelyn kulusta sekä eri vaihtoehtojen ja niiden ympäristövaikutusten vertailua.<ref name="Ekroos_275" /><ref name="YVAA-P10" /> Arviointiselostus on hankkeesta vastaavan laatima selvitys hankkeen ja sen vaihtoehtojen ympäristövaikutuksista. Hankkeesta vastaava laatii arviointiselostuksen arviointiohjelman ja yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antaman lausunnon perusteella.
Yhteysviranomainen antaa lausunnon myös varsinaisesta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Tässä lausunnossa se esittää muun muassa oman arvionsa arviointimenettelyn ja -selostuksen riittävyydestä ja laadusta. Menettely päättyy, kun yhteysviranomainen toimittaa kaikista lausunnoista ja selostuksista tehdyn yhteenvedon hankkeesta vastaavalle ja tarpeellisille tahoille.<ref name="YVA-kulku" />
==YVA:n vaativia hankkeita==
Ympäristövaikutusten arviomenettelyä vaativat hankkeet määritellään valtioneuvoston antaman YVA-asetuksen 2. luvussa. Tämän luvun 6. pykälä kuvaa hankkeet, joissa tulee aina toteuttaa YVA-menettely.<ref name="YVAA-P6" />
# eläinten pito: todella suuret kanalat ja -sikalat (yli 3 000 sikaa, 900 emakkoa tai 60 000 kanaa)
# [[Luonnonvarat|luonnonvarojen]] otto ja käsittely, esimerkiksi suuret kaivokset, soranottamot tai turpeentuotantoalueet
# vesistön rakentaminen tai säännöstely: suurten [[Tekoallas|tekoaltaiden]] ja [[pato]]jen rakentaminen <small>(vesitilavuuden raja 10 milj. m<sup>3</sup> eli esimerkiksi neliökilometrin laajuinen 10 metriä korkea vesivarasto)</small>
# [[metalliteollisuus]]
# [[metsäteollisuus]]
# kemianteollisuus ja mineraalituotteiden valmistus: mm. [[Öljynjalostus|raakaöljynjalostamot]], [[Liuotin|liuottimia]] käyttävä tai vaarallisia kemikaaleja valmistava teollisuus, mineraalivilla- tai sementtitehtaat
# [[energiantuotanto]]: mm. polttoaineteholtaan vähintään 300 MW:n voimalaitokset, ydinpolttoaineen tai -jätteen varastointilaitokset sekä yli 10 tuulivoimalan tai kokonaisteholtaan vähintään 30 MW:n tuulipuistot
# energian ja aineiden siirto sekä varastointi: mm. öljyn runkoputket, yli 40 km kaasuputket, yli 15 km ja vähintään 220 kV:n maanpäälliset suurjännitejohdot, yli 50 000 kuution öljyn tai kemiallisten tuotteiden varastot
# liikenne: [[Moottoritie|moottoriteiden]], [[Moottoriliikennetie|moottoriliikenneteiden]] ja muiden vähintään 4-kaistaisten ja yli 10 km:n pituisten teiden, [[Rautatie|rautateiden]] ja vähintään 2,1 km kiitoradalla varustettujen [[Lentoasema|lentokenttien]] rakentaminen, yli 1 350 tonnin aluksille tarkoitetut [[merenkulku|kauppamerenkulun]] väylät, [[satama]]t, laiturit ja [[kanava]]t <small>(1350 dwt alukset ovat tyypillisesti luokkaa 60-70 metriä pitkiä laivoja)</small>
# vesihuolto: suuret [[Pohjavesi|pohjaveden]] ottamot tai tekopohjavesilaitokset, suuret raakavesi- tai jätevesitunnelit, yli 100 000 asukkaalle mitoitetut jätevesien käsittelylaitokset
# jätehuolto: [[Ongelmajäte|ongelmajätteiden]] käsittelylaitokset, suuret jätteiden polttolaitokset, vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle yhdyskuntajätteiden määrälle mitoitetut [[Kaatopaikka|kaatopaikat]]
# muutokset, jotka vastaavat kooltaan 1-11 kohtien hankkeita
Lisäksi YVA-menettelyä voidaan soveltaa muihinkin hankkeisiin yksittäistapauksissa.<ref name="YVAA-P7" />
==Vireille tulleiden YVA-menettelyjen kehitys==
Vuoden 2011 loppuun mennessä oli YVA-hankkeita tullut vireille yhteensä 587. Näistä YVA-menettely päättyi 494, vireillä oli 83 ja keskeytyi 10 tapauksessa. Oheinen kaavio kuvaa vireille tulleiden hankkeiden määrää Suomessa vuosittain.<ref name="YVAseuran2011" />
<timeline>
ImageSize = width:auto height:250 barincrement:35
PlotArea = left:52 right:20 top:25 bottom:30
TimeAxis = orientation:vertical
AlignBars = late
Colors =
id:linegrey2 value:gray(0.9)
id:linegrey value:gray(0.7)
id:cobar value:rgb(0.2,0.7,0.8)
id:cobar2 value:rgb(0.6,0.9,0.6)
DateFormat = yyyy
Period = from:0 till:80
ScaleMajor = unit:year increment:20 start:0 gridcolor:linegrey
ScaleMinor = unit:year increment:10 start:0 gridcolor:linegrey2
PlotData =
color:blue width:10 align:left
bar:1994 from:0 till:10
bar:1995 from:0 till:32
bar:1996 from:0 till:21
bar:1997 from:0 till:20
bar:1998 from:0 till:26
bar:1999 from:0 till:16
bar:2000 from:0 till:38
bar:2001 from:0 till:20
bar:2002 from:0 till:24
bar:2003 from:0 till:42
bar:2004 from:0 till:34
bar:2005 from:0 till:23
bar:2006 from:0 till:37
bar:2007 from:0 till:37
bar:2008 from:0 till:53
bar:2009 from:0 till:72
bar:2010 from:0 till:42
bar:2011 from:0 till:40
PlotData=
textcolor:black fontsize:S
bar:1994 at: 10 text: 10 shift:(-16,5)
bar:1995 at: 32 text: 32 shift:(-16,5)
bar:1996 at: 21 text: 21 shift:(-16,5)
bar:1997 at: 20 text: 20 shift:(-16,5)
bar:1998 at: 26 text: 26 shift:(-16,5)
bar:1999 at: 16 text: 16 shift:(-16,5)
bar:2000 at: 38 text: 38 shift:(-16,5)
bar:2001 at: 20 text: 20 shift:(-16,5)
bar:2002 at: 24 text: 24 shift:(-16,5)
bar:2003 at: 42 text: 42 shift:(-16,5)
bar:2004 at: 34 text: 34 shift:(-16,5)
bar:2005 at: 23 text: 23 shift:(-16,5)
bar:2006 at: 37 text: 37 shift:(-20,5)
bar:2007 at: 37 text: 37 shift:(-20,5)
bar:2008 at: 53 text: 53 shift:(-20,5)
bar:2009 at: 72 text: 72 shift:(-20,5)
bar:2010 at: 42 text: 42 shift:(-20,5)
bar:2011 at: 40 text: 40 shift:(-20,5)
</timeline>
==YVA:n kansainvälinen kehitys==
Yhdysvallat oli ensimmäinen valtio, jossa ympäristövaikutusten arviointimenettely otettiin käyttöön ympäristöpolitiikan toteuttamisen välineeksi. Keskeisin YVA:a määritellyt säädös oli vuonna 1970 voimaan tullut ''National Environmental Policy Act'' (NEPA). NEPA pyrki sovittamaan yhteen ympäristöön vaikuttavien hankkeiden taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia intressejä. Lailla pyrittiin [[kestävä kehitys|kestävään kehitykseen]]. Lähestymisen hyödyt ymmärrettiin ja YVA-menettely omaksuttiin nopeasti useissa muissa maissa (mm. Kanada 1973, Uusi-Seelanti ja Kolumbia 1974, Länsi-Saksa ja Ranska 1976).<ref name="YVA-historiaa" />
Euroopan unionissa säädettiin ensimmäinen ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi vuonna 1985 (85/337/ETY), ja sen uudistettu versio (2011/92/EU) tuli voimaan vuonna 2011.<ref name="EU-EIA-legal" /> Sittemmin YVA-direktiiviä uudistettiin merkittävästi toukokuussa 2014 voimaan tulleella direktiivimuutoksella (2014/52/EU).<ref name="EU-2014-124" /> Tämän seurauksena myös Suomen kansallista ympäristövaikutusten arviointia koskevaa lainsäädäntöä tullaan muuttamaan kevääseen 2017 mennessä.<ref name="YVA-direktiivi2014-12" /> Suomessa laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä säädettiin alun perin kesällä 1994 ja se tuli voimaan 1. syyskuuta 1994.<ref name="YVAL" />
Rajat ylittävää ympäristöyhteistyötä varten laadittiin YK:ssa 1990-luvulla niin sanottu Espoon sopimus (Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context), jonka perusteella on naapurivaltiolle ilmoitettava suunnitteilla olevista hankkeista, joilla voi olla haitallisia ympäristövaikutuksia myös naapurivaltiossa. Sopimuksen ensimmäinen versio tuli voimaan 10. syyskuuta 1997.<ref name=":0" /><ref name=":8" />
==Katso myös==
{{Teemasivu kestävä kehitys}}{{Teemasivu|Teemasivu:Ympäristönsuojelu|Ympäristönsuojelun teemasivu}}
*[[Sosiaalisten vaikutusten arviointi]]
*[[Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi]]
*[[Terveysvaikutusten arviointi]]
*[[Ympäristölupa]]
==Lähteet==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Ekroos - Kumpula - Kuusiniemi - Vihervuori | Nimeke =Ympäristöoikeuden pääpiirteet | Vuosi =2010 | Luku =VIII Ympäristövaikutusten arviointi | Sivu =269-285 | Julkaisupaikka = Juva| Julkaisija =WSOYpro | Tunniste = ISBN 978-951-0-36128-3| Viitattu = 26.4.2012 }}
*Voimassa oleva [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170252 laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä] (252/2017)
===Viitteet===
{{viitteet|viitteet=
<ref name="Pölönen-s1">{{Kirjaviite | Tekijä = Pölönen, I.| Nimeke = Ympäristövaikutusten arviointimenettely. Tutkimus YVA-menettelyn oikeudellisesta asemasta ja kehitystarpeista ympäristöllisen vaikuttavuuden näkökulmasta | Vuosi = 2007| Luku = | Sivu = 1| Selite = Kirjoittajan Joensuun yliopiston kauppa- ja oikeustieteiden tdk:ssa hyväksytty väitöskirja| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalainen lakimiesyhdistys| Tunniste = ISBN 978-951-855-269-0| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =10.9.2014 }}</ref>
<ref name="YVAL">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940468#L2P4 Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (10.6.1994/468)] finlex.fi</ref>
<ref name="YVAA">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060713 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006)] finlex.fi, viitattu 12.9.2014</ref>
<ref name="perustuslaki-2P">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L1P2 Suomen perustuslaki (11.6.1999/731), 2§], finlex.fi, viitattu 12.9.2014</ref>
<ref name="perustuslaki-20P">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P20 Suomen perustuslaki (11.6.1999/731), 20§], finlex.fi, viitattu 12.9.2014</ref>
<ref name="YVA-kulku">{{Verkkoviite | osoite =http://yvako.jyu.fi/yva-tietoa/yva-menettelyn-kulku-1 | nimeke = YVA-menettelyn kulku. Kuinka menettely etenee? Kuka tekee mitäkin ja missä vaiheessa? Kauanko YVA-menettely kestää? | julkaisu = | ajankohta = | julkaisupaikka =YVAKO - Ympäristövaikutusten arvioinnin koulutus- ja osaamisportaali| julkaisija = jyu.fi| viitattu =25.4.2015 | kieli ={{fi}}}}</ref>
<ref name="YVAA-P7">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060713#P7 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006), 7 § - Arviointimenettelyn soveltaminen yksittäistapauksessa] finlex.fi, viitattu 25.3.2015</ref>
<ref name="YVA-historiaa">{{Verkkoviite | osoite =http://yvako.jyu.fi/yva-tietoa/historiasta-1/yva-n-historiasta-lyhyesti | nimeke =YVA:n historiasta lyhyesti| tekijä = | selite = | julkaisu =YVAKO - Ympäristövaikutusten arvioinnin koulutus- ja osaamisportaali| ajankohta = | julkaisija = Jyväskylän yliopisto, jyu.fi| viitattu =25.3.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>
<ref name="EU-EIA-legal">{{Verkkoviite | osoite =http://ec.europa.eu/environment/eia/eia-legalcontext.htm | nimeke = Environmental Impact Assessment - EIA| julkaisija = ec.europa.eu| viitattu =20.3.2015 | kieli ={{en}} }}</ref>
<ref name="EU-2014-124">{{Verkkoviite | osoite =http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2014.124.01.0001.01.FIN | nimeke = Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/52/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun direktiivin 2011/92/EU muuttamisesta (1) | julkaisu = Euroopan unionin virallinen lehti| ajankohta =25.4.2014 | julkaisija = europa.eu| viitattu =20.3.2015 | kieli ={{fi}} }}</ref>
<ref name="YVA-direktiivi2014-12">{{Verkkoviite | osoite =http://www.yvary.fi/2014/12/yva-direktiivi-muuttui-lakimuutoksiin-aikaa-kolme-vuotta/ | nimeke = YVA-direktiivi muuttui – lakimuutoksiin aikaa kolme vuotta| tekijä = Seija Rantakallio| ajankohta =12.12.2014 | julkaisija = YVA ry, yvary.fi| viitattu =20.3.2015 | kieli ={{fi}}}}</ref>
|sarakkeet}}
==Aiheesta muualla==
| 