Ero sivun ”Jean de La Fontaine” versioiden välillä

Isä järjesti poikansa naimisiin, mutta nuori de La Fontaine ei asettunut aloilleen. Hän viihtyi paremmin ystäviensä järjestämissä juhlissa sekä korttipöydässä. Ystävät pyysivät häneltä runoja juhliinsa, ja de La Fontaine kirjoitti niitä ruokapalkalla. Vaimolleen hän oli kroonisesti uskoton, hänen juorutaan olleen suhteissa aatelisnaisten ja jopa erään [[abbedissa]]n kanssa.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 14, 149- 150, 1982</ref>

Boheemielämästään huolimatta de La Fontaine sai paikan virkamiehenä. Virkaansa hän hoiti huonosti ja kyllästyi siihen pian. Hän hylkäsi vaimonsa ja lapsensa ja muutti Pariisiin. Pariisista löytyi nopeasti varakkaita naisia, jotka tarjosivat boheemirunoilijalle ruokaa ja asunnon. Hän kirjoitti runoja täysihoitoa vastaan. Boheemielämä jatkui lähes 70-vuotiaaksi, jolloin de La Fontaine sairastui. Toivuttuaan sairaudestaan hän katui entistä elämäänsä ja tuli uskonnolliseksi. Hän kirjoitti nyt hymnejä sekä virsiä ja käytti katumuksentekijän jouhipaitaa.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 14, 150- 152, 1982</ref>

De la Fontainen onnistui ystävystyä aikansa ylhäisöön kuuluvien [[François de La Rochefoucauld]]in ja [[Louis II Condé]]n kanssa. He ehdottivat kuningas [[Ludvig XIV]]:lle, että De la Fontaine ansaitsisi paikan [[Ranskan akatemia]]ssa. Aurinkokuningas ei lämmennyt ajatukselle, sillä hän piti de La Fontainen kertomuksia, ''Contes'', rivoina. Majesteetin mielestä kirjailijan olisi ensiksi tultava järkiinsä, ennen kuin paikkaa akateemikkona voitaisiin harkita. De la Fontaine pääsi Ranskan akatemian jäseneksi 63- vuotiaana, vuonna [[1683]]. Akatemian kokouksissa hän lähinnä nukkui.<ref> Grimberg, C.: Kansojen historia, osa 14, 152, 1982</ref>