Ero sivun ”Sijaistoimitukset (mormonismi)” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
p →‎Lähteet: Otsikkokorjailua per pyyntö using AWB
Rivi 26:
Muut uskontokunnat eivät hyväksy mormonien sijaiskastamiskäytäntöä. Erityisesti sitä vastustavat juutalaiset seurakunnat, jotka pitävät [[holokausti]]n uhrien sijaiskastamista haudan häpäisynä ja [[antisemitismi]]n muotona. Juutalaisten sijaiskastaminen nosti suuren kohun 1994, kun juutalaiset sukututkijat havaitsivat sen. Kiistan seurauksena MAP-kirkko ja juutalaiset seurakunnat sopivat 1995, että MAP-kirkko poistaïsi sellaisten juutalaisten nimet luetteloistaan, jotka eivät ole jonkun mormonin esivanhempia eikä jatkaisi tällaisten juutalaisten sijaiskastamista. Juutalaisten sukututkijoiden mukaan MAP-kirkon jäsenet ovat tästä huolimatta jatkaneet tätä toimintaa.<ref name="kouchel" />
 
Katolinen kirkko kielsi 5. huhtikuuta 2008 katolisia seurakuntia luovuttamasta kirkonkirjatietoja MAP-kirkolle.{{Lähde}} Tarkoituksena on estää katolilaisten sijaiskaste mormonismiin, koska se sotii katolilaista oppia vastaan. Vatikaanin 2001 tekemän päätöksen mukaan MAP-kirkon kaste poikkeaa niin paljon katolisen kirkon ja yleensä kristinuskon käsityksistä, että sitä ei voida pitää kristillisenä kasteena.<ref name="muth" />
 
Vielä sijaiskasteitakin enemmän katolinen kirkko on vastustanut temppeleissä toimitettuja sijaissinetöintejä, joissa edesmenneet ihmiset vihitään sijaismenoin avioliittoon. Mormoniteologian mukaanhan temppelissä solmittu iankaikkinen avioliitto on edellytys Jumalan välittömään läheisyyteen eli korotukseen pääsemiselle. Aikaisemmin mormonipyhäköissä vihittiin tämän perusteella sijaisavioliittoon myös ihmisiä, jotka eivät elinaikanaan olleet naimisissa - esimerkiksi katolisia [[munkki|munkkeja]], [[nunna|nunnia]] ja [[pappi|pappeja]]. Katolinen kirkko on ilmoittanut pitävänsä eläessään naimattomuuteen sitoutuneiden ihmisten kuolemanjälkeistä sijaisvihkimistä pyhäinhäväistyksenä. MAP-kirkon nykyisen ohjeistuksen mukaan vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat elinaikanaan olleet naimisissa, on lupa sinetöidä toisiinsa kuoleman jälkeen.