Ero sivun ”Kyttyräselkäisyys” versioiden välillä

[[Tiedosto:Scheuermanns diseasebl.jpg|thumb|220px|Scheuermannin taudin aiheuttama kyttyrä 22-vuotiaalla miehellä ennen operointia.]]

Scheuermannin taudissa selkärangan nikamat kasvavat [[kiila]]maiseen muotoon normaalin [[tiili]]skivimäisen sijaan, mikä johtaa rintarangan kaartumiseen taaksepäin ja kyttyräselkäisyyteen. Tauti ilmenee murrosiän kasvuvaiheen aikana, ja on yleisempää miespuolisen kuin naispuolisen väestön keskuudessa. Scheuermannin tautia pidetään [[perinnöllinen sairaus|perinnöllisenä]], koska erityisesti sen äärimmäisten muotojen on havaittu esiintyvän suvuittain, vaikkei taudin puhkeamiseen vaikuttavaa [[geeni]]ä olekaan löydetty. Lääketieteellisen kirjallisuuden mukaan Scheuermannin tautia esiintyy jossain muodossa 1-81–8 %:lla väestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.terveysportti.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=sae06010 | Nimeke = Murroikäisten ryhdin poikkeavuudet. | Tekijä = Markku Heliövaara, Hilkka Riihimäki ja Maunu Nissinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.8.2008| Kieli = }}</ref> Vakavin ja näkyvin Scheuermannin taudin aste on ns. hyperkyfoosi, jossa selkäranka voi kaareutua jopa päälle sadan asteen. Esteettisten ja psykologisten haittojen lisäksi hyperkyfoosi on lähes aina kivulias, ja voi johtaa alaraajojen halvaantumiseen, kun pitkälle kehittynyt kyfoosi alkaa venyttää [[selkäydin]]tä. Hyperkyfoosia esiintyy noin yhdellä nuorella tuhannesta.