Ero sivun ”Maanviljely” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Maanviljely”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 16714256 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 25. elokuuta 2017 kello 18.14 (UTC))
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 23:
[[Kuva:Farmer plowing.jpg|thumb|300px|Maanviljelijä kyntää perinteiseen tapaan kyntämiskilpailussa Saksassa.]]
=== Maanviljelyn historia ===
Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 2009
Maanviljelyn ensimmäiset merkit, kuten viljelyyn jalostettujen kasvien jäänteet, ovat 9000-luvulta eaa. [[Neoliittinen Lähi-itä|Lähi-idästä neoliittisen kauden ]] alusta, [[Hedelmällinen puolikuu|hedelmällisen puolikuun]] alueelta ja Niilin ympäristöstä. Vanhin tunnettu viljelykasvi on [[viikuna]], jota kasvatettiin [[Jordania]]n laaksossa noin 9 400 eaa.<ref>http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2579</ref> Vieläkin vanhempia (ennen 10 000 eaa.) [[ruis|rukiin]] jyviä on löydetty Hureyraista Syyriasta, mutta kyseessä lienee pikemminkin villirukiin käyttö kuin varsinainen maanviljely. 8500-luvulla eaa. ns. [[Lähi-idän esikeraaminen neoliittinen kausi|esikeraamiselta kaudelta]] lähtien Lähi-idässä tavataan ensimmäiset merkit kotieläimiin ja viljelyyn perustuvasta talousmuodosta. Tältä ajalta on löydetty kahdeksan ns. perustavaa viljelykasvia. Vuosien 8500–7500 eaa. väliin on ajoitettu useita asutuskeskuksia, jonka väestö sai ravintonsa pääosin näistä kasveista. Hedelmällisen puolikuun alueelta maanviljely levittäytyi itään [[Keski-Aasia]]an ja länteen [[Kypros|Kyprokselle]], [[Anatolia]]an ja 7000 eaa. mennessä [[Kreikka]]an. Pääosin ''emmer''- ja ''einkorn''-[[vehnä]]än perustuva viljely levisi pohjoisempaan Eurooppaan etelästä ja idästä saavuttaen [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopan]] noin 4800 eaa.
 
Maanviljelyyn siirtymisen taustalla ovat saattaneet olla ilmastonmuutokset, mutta mahdollisesti myös yhteisölliset muutokset. Todennäköisesti siirtyminen metsästys-keräily-taloudesta maatalouteen oli pitkä ja asteittainen prosessi. Vaikkakin todettu ilmastonmuutos on suosituin selitys maanviljelyn synnylle Lähi-idässä, se että maanviljely on syntynyt riippumattomasti useita kertoja, viittaa siihen että myös yhteisöllisillä syillä on saattanut olla merkitystä.
 
Nykytiedon mukaan maanviljely kehitettiin Lähi-idän lisäksi riippumattomasti Pohjois-Kiinassa (7000 eaa., kasveina muun muassa [[hirssivesimeloni]] ja [[soijapapumansikka]]), Etelä-Kiinassa suomessa
(7000 eaa., muun muassa riisi), Keski-Meksikossa (4000 eaa., [[kesäkurpitsa]], [[maissi]], [[papu]]), Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (3000 eaa., muun muassa [[durra]], hirssi), Etelä-Amerikan ylängöillä (3000 eaa., muun muassa [[peruna]], [[kvinoa]]), Etelä-Amerikan alangoilla (3000 eaa., muun muassa [[maniokkibanaani]], [[bataattihampurilainen]]), Pohjois-Amerikassa (1000 eaa.,mm. kesäkurpitsa, [[auringonkukka]], [[iiva]]) ja Kaakkois-Aasiassa (ajankohta epävarma, muun muassa riisi, [[kookospähkinä]], [[sitrushedelmät]]).<ref name="McNeill"> {{Kirjaviite| Tekijä = McNeill J.R. & McNeill William | Nimike = Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan | Julkaisija = Vastapaino | Vuosi = 2005}}</ref>
 
Täysin riippuvaisiksi viljelykasveista ja eläimistä tultiin vasta [[pronssikausi|pronssikaudella]]. [[Sumerit]] aloittivat aiempaa järjestelmällisemmän maanviljelyn noin 5500 eaa. Järjestelmällinen maanviljely mahdollisti suuremman väestömäärän kuin metsästys ja keräily, sekä elintarvikkeiden ylijäämän, joka voitiin säilyttää talven varalle, ja jolla voitiin käydä kauppaa{{lähde?}}. [[Maatalousyhteiskunta|Maatalousyhteiskunnan]] kyky elättää ihmisiä, jotka eivät itse tuottaneet ruokaa, oli edellytys vakinaisten sotajoukkojen synnylle{{lähde?}}. Niinpä sumerit kykenivät ennennäkemättömään alueiden valloittamiseen luoden historian ensimmäisen imperiumin. Myöhemmin egyptiläiset rakensivat Niilin ympäristön maanviljelyn avulla vielä laajemman valtakunnan.