Ero sivun ”Nefroottinen oireyhtymä” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit
p Kh
Rivi 1:
'''Nefroottisella oireyhtymällä''' eli '''nefroosilla''' tarkoitetaan tilaa, jossa virtsaan erittyy suuria määriä veren proteiineja (3,5 g / päivä / 1,73 m<sup>2</sup>). Seurauksena on turvotuksia, veren albumiinipitoisuuden lasku ja veren rasva-arvojen kohoaminen.
 
== Syyt ==
Rivi 8:
Sekundaarinen nefroosi on nefrooseista tavallisin. Sen kehittymisen aiheuttaa yleensä [[diabetes]], ja tilan nimitys on [[diabeettinen nefropatia]]. Toinen tavallinen sekundaarisen nefroosin aiheuttaja on [[amyloidoosi]], jolla tarkoitetaan proteiinisakkaumien kertymistä eri kudoksiin. Amyloidoosi voi johtua monesta eri sairaudesta, kuten [[myelooma]]sta. Myös [[reuma]]taudit, kuten systeeminen lupus erythematosus eli [[SLE]], [[Sjögrenin oireyhtymä]] sekä infektiot, kuten [[HIV]] ja [[hepatiitti|hepatiitit]], voivat olla syynä nefroosin kehittymiseen.
 
Tavallisia syitä primaariseen nefroosiin ovat erilaiset munuaiskerästulehdukset ([[glomerulonefriitti|glomerulonefriitit]]), joissa elimistö hyökkää munuaiskeräsen rakenteita vastaan (niin sanotut [[autoimmuunisairaus|autoimmuunitaudit]]). Munuaiskerästulehdusten alatyypit ovat hieman erilaisia aikuisilla ja lapsilla. Aikuisilla tavallisin munuaiskerästulehdus on [[membranoosinen glomerulonefriitti]], joita on noin puolet tapauksista. Lapsilla nefroosin tavallisin syy on niin sanottu minimal change –nefriitti-nefriitti, mikä tarkoittaa, ettei tavanomaisessa mikroskooppitarkastelussa munuaiskeräsessä todeta muutoksia. Myös perinnölliset sairaudet voivat lapsilla johtaa nefroosin syntyyn.
 
== Oireet ==
Nefroottisen oireyhtymän pääoire on virtsan korkea proteiinipitoisuus (3,5 g / päivä) sekä veren matala albumiinipitoisuus (< 30 g / l). Tämä yhdistelmä johtaa seuraaviin oireisiin:
*Turvotukset, erityisesti silmien ympärillä ja jaloissa (ns. pitting-turvotus).
*Harvemmin myös nesteen kertyminen vatsaonteloon (askites) tai keuhkopussiin.
Rivi 29:
Turvotusta lisää myös niin sanotun reniini-angiotensiini-aldosteroni-järjestelmän eli [[RAAS-järjestelmä]]n aktivoituminen. Tämän monimutkaisen vesi- ja suolatasapainon säätelyjärjestelmän käynnistää nesteen karkaaminen verisuonistosta. RAAS-aktivaatio aiheuttaa suolan ja veden takaisinimeytymisen virtsasta, mikä edelleen lisää kehon nestemäärää. RAAS-järjestelmä myös nostaa verenpainetta, mikä voi joillakin potilailla aiheuttaa verenpaineen kohonneesta.
 
Nefroottisen potilaan [[kolesteroli]]n sekä [[triglyseridi]]en muodostuminen lisääntyy. Toisaalta veren rasvoja käytetään elimistössä vähemmän kuin normaalisti, jolloin veren rasva-arvot kohoavat, ja erityisesti lisääntyy veren [[LDL-kolesteroli]] (”paha” kolesteroli) lisääntyy.
 
== Hoito ==
Rivi 35:
 
=== Tukihoito ===
Tukihoidolla pyritään hillitsemään turvotusten kehittymistä, ehkäisemään verenpaineen kohoamista, sekä ylläpitämään potilaan hyvää ravitsemustilaa. Myös liitännäissairauksien ilmaantumista pyritään estämään.
 
Turvotuksia hoidetaan pääasiassa nesteenpoistolääkityksellä sekä ravitsemuksellisesti. Ravitsemuksellisesti potilaalle asetetaan suolarajoitus sekä nesterajoitus. Nesteenpoistajista yleisimmin käytetään [[furosemidi]]a, joka joskus yhdistetään suonensisäiseen [[albumiini]]tiputukseen. Jos nestettä on runsaasti, voidaan sitä poistaa dialyysilaitteen [[ultrafiltraatio]]toiminnolla. Verenpaineen kohoamista estetään [[ACE-estäjä|ACE-estäjillä]], jotka estävät RAAS-järjestelmän aktivoitumisen ja näin myös hillitsevät nesteen kertymistä.