Ero sivun ”Nefroottinen oireyhtymä” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan_keskeiset_artikkelit |
p Kh |
||
Rivi 1:
'''Nefroottisella oireyhtymällä''' eli '''nefroosilla''' tarkoitetaan tilaa, jossa virtsaan erittyy suuria määriä veren proteiineja (3,5 g / päivä / 1,73 m<sup>2</sup>). Seurauksena on turvotuksia, veren albumiinipitoisuuden lasku ja veren rasva-arvojen kohoaminen.
== Syyt ==
Rivi 8:
Sekundaarinen nefroosi on nefrooseista tavallisin. Sen kehittymisen aiheuttaa yleensä [[diabetes]], ja tilan nimitys on [[diabeettinen nefropatia]]. Toinen tavallinen sekundaarisen nefroosin aiheuttaja on [[amyloidoosi]], jolla tarkoitetaan proteiinisakkaumien kertymistä eri kudoksiin. Amyloidoosi voi johtua monesta eri sairaudesta, kuten [[myelooma]]sta. Myös [[reuma]]taudit, kuten systeeminen lupus erythematosus eli [[SLE]], [[Sjögrenin oireyhtymä]] sekä infektiot, kuten [[HIV]] ja [[hepatiitti|hepatiitit]], voivat olla syynä nefroosin kehittymiseen.
Tavallisia syitä primaariseen nefroosiin ovat erilaiset munuaiskerästulehdukset ([[glomerulonefriitti|glomerulonefriitit]]), joissa elimistö hyökkää munuaiskeräsen rakenteita vastaan (niin sanotut [[autoimmuunisairaus|autoimmuunitaudit]]). Munuaiskerästulehdusten alatyypit ovat hieman erilaisia aikuisilla ja lapsilla. Aikuisilla tavallisin munuaiskerästulehdus on [[membranoosinen glomerulonefriitti]], joita on noin puolet tapauksista. Lapsilla nefroosin tavallisin syy on niin sanottu minimal change
== Oireet ==
Nefroottisen oireyhtymän pääoire on virtsan korkea proteiinipitoisuus (3,5 g / päivä) sekä veren matala albumiinipitoisuus (< 30 g / l). Tämä yhdistelmä johtaa seuraaviin oireisiin:
*Turvotukset, erityisesti silmien ympärillä ja jaloissa (ns. pitting-turvotus).
*Harvemmin myös nesteen kertyminen vatsaonteloon (askites) tai keuhkopussiin.
Rivi 29:
Turvotusta lisää myös niin sanotun reniini-angiotensiini-aldosteroni-järjestelmän eli [[RAAS-järjestelmä]]n aktivoituminen. Tämän monimutkaisen vesi- ja suolatasapainon säätelyjärjestelmän käynnistää nesteen karkaaminen verisuonistosta. RAAS-aktivaatio aiheuttaa suolan ja veden takaisinimeytymisen virtsasta, mikä edelleen lisää kehon nestemäärää. RAAS-järjestelmä myös nostaa verenpainetta, mikä voi joillakin potilailla aiheuttaa verenpaineen kohonneesta.
Nefroottisen potilaan [[kolesteroli]]n sekä [[triglyseridi]]en muodostuminen lisääntyy. Toisaalta veren rasvoja käytetään elimistössä vähemmän kuin normaalisti, jolloin veren rasva-arvot kohoavat
== Hoito ==
Rivi 35:
=== Tukihoito ===
Tukihoidolla pyritään hillitsemään turvotusten kehittymistä, ehkäisemään verenpaineen kohoamista
Turvotuksia hoidetaan pääasiassa nesteenpoistolääkityksellä sekä ravitsemuksellisesti. Ravitsemuksellisesti potilaalle asetetaan suolarajoitus sekä nesterajoitus. Nesteenpoistajista yleisimmin käytetään [[furosemidi]]a, joka joskus yhdistetään suonensisäiseen [[albumiini]]tiputukseen. Jos nestettä on runsaasti, voidaan sitä poistaa dialyysilaitteen [[ultrafiltraatio]]toiminnolla. Verenpaineen kohoamista estetään [[ACE-estäjä|ACE-estäjillä]], jotka estävät RAAS-järjestelmän aktivoitumisen ja näin myös hillitsevät nesteen kertymistä.
|