Versio 30. tammikuuta 2017 kello 18.13 muokkaa 4shadowwBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 43 970 muokkausta p Botti siirsi Viitteet osion oikealle tasolle. ← Vanhempi muutos		Versio 3. syyskuuta 2017 kello 23.18 muokkaa kumoa Vilhokki (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 86 063 muokkausta pEi muokkausyhteenvetoa Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Antti Lizelius''' ([[12. lokakuuta]] [[1708]] [[Tyrvää]] -– [[15. lokakuuta]] [[1795]] [[Mynämäki]]) oli [[Suomi\|suomalainen]] pappi ja kirjallisuusmies, joka vaikutti myös suomen kirjakielen kehitykseen. Hän toimi [[Mynämäki\|Mynämäen]] [[kirkkoherra]]na vuodesta [[1769]]. Hän oli ensimmäisen [[Suomen kieli\|suomenkielisen]] sanomalehden, ''[[Suomenkieliset Tieto-Sanomat\|Suomenkielisten Tieto-Sanomien]]'', julkaisija lehden ilmestyessä vuosina [[1775]]–[[1776]] sekä kahden [[Raamattu\|raamatunpainoksen]] kielentarkastaja. Lizeliuksen tarkastama Raamattu ([[Biblia]]) oli Suomen kirkossa käytössä 1930-luvulle asti ja eräät herätysliikkeet käyttävät niitä edelleen. Lizelius otti [[ortografia]]ssa käyttöön c:n sijasta k:n.<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.mynamaki.fi/rovasti-antti-lizelius-1708---1795/ \| Nimeke = Rovasti Antti Litzelius 1708-1795 \| Tekijä = Mynämäen kunta \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \| Ajankohta = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Viitattu = 17. huhtikuuta 2011 \| Kieli =}}</ref> 300 vuotta Lizeliuksen syntymästä 12. lokakuuta 2008 Mynämäellä julkaistiin hänelle omistettu [[muistomerkki]].<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = http://www.sanomalehdet.fi/index.phtml?3216_m=3341&3216_o=15&s=2368 \| Nimeke = Antti Lizelius sai muistomerkin Mynämäkeen \| Tekijä = \| Tiedostomuoto = \| Selite = \| Julkaisu = \|Ajankohta =12.10.2008 \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = Sanomalehtien Liitto \| Viitattu =17. huhtikuuta 2011 \| Kieli =}}</ref> Rivi 16: Lizeliuksen ura eteni, ja hän muutti Pöytyältä Mynämäelle 1761, kun kuningas oli 19. huhtikuuta 1760 nimittänyt hänet Mynämäen kirkkoherraksi. Lizeliuksen siteet Pöytyään eivät kuitenkaan katkenneet silloinkaan, sillä hän vieraili vanhassa kotiseurakunnassaan useat kerrat lääninrovastin ominaisuudessa pitämässä tarkastuksia. Lizeliuksen kotipitäjän [[Tyrvää]]n murteessa, ei esiintynyt erittäin monissa suomen murteissa esiintyvää [[loppuheitto\|loppuvokaalien katoa]] eikä lounaismurteille ominaista pitkien, muualla kuin ensitavussa sijaitsevien vokaalien lyhenemistä. Lizelius hylkäsi nämä piirteet teksteissään, mikä oli poikkeuksellista tuohon aikaan. 1800-luvulla ne katosivat suomen kirjakielestä lähes kokonaan.<ref>{{Lehtiviite \| Tekijä = Kiuru, Silva\|Otsikko= Antti Lizelius ja jälkitavujen pitkät vokaalit\| Julkaisu = Virittäjä\|Ajankohta = 1992\|Vuosikerta = 96\| Numero = \| Sivut = ~~165-184~~165–184\|Julkaisupaikka = \| Julkaisija = \| Selite = \| Tunniste =ISSN 0042-6806\|Kieli = {{fi}}\|Lopetusmerkki = }}</ref> ==Lähteet== * {{Lehtiviite \| Tekijä = Pirinen, Kauko\|Otsikko= Antti Lizelius kirkonmiehenä\| Julkaisu = Aate ja yhteiskunta\| Ajankohta = 1978\|Vuosikerta = \| Numero = \| Sivut = ~~109-128~~109–128\|Julkaisupaikka = Helsinki\| Julkaisija = Otava\| Selite = \|Tunniste = \|Kieli = {{fi}}\| Lopetusmerkki = }} * {{Kirjaviite \| Tekijä = Poppius, Liisa (toim.)\| Nimeke = Litzelius, Lizelius, Litzell\|Vuosi = 1943\| Luku = \| Sivu = \|Sivut = \| Selite = Erip.: Suomen sukututkimusseuran julkaisu. 16 ; Uusi sukukirja, 1.\| Julkaisupaikka = \|Julkaisija = Suomen sukututkimusseura\| Tunniste = \| Kieli ={{fi}}}} ===Viitteet===

Ero sivun ”Antti Lizelius” versioiden välillä