Versio 21. helmikuuta 2017 kello 20.54 muokkaa 4shadowwBOT (keskustelu \| muokkaukset) botit 43 970 muokkausta p Botti muutti {{viitteet}} mallineen muotoon {{Viitteet}}, ja siirsi "Lähteet" -osion oikeaan kohtaan. ← Vanhempi muutos		Versio 27. elokuuta 2017 kello 23.41 muokkaa kumoa Mohno~fiwiki (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 340 muokkausta p Taustoitusta. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus Uudempi muutos →
Rivi 1: '''Sanoituksella''' tarkoitetaan kevyen musiikin tai populaarimusiikin kappaleiden sanoja. Sanoitus voidaan kirjoittaa laulun säveltämisen aikana, sitä ennen tai sen jälkeen. Sanoituksen tekijää kutsutaan [[sanoittaja]]ksi. Joskus musiikki kuitenkin sävelletään jo olemassa oleviin [[runo]]ihin tai tekstiin, joka on laadittu jo valmiiksi sopivaan mittaan ja jonka painot ja metriikka on toteutettu siten, että säveltäjän on helppo lähteä sitä säveltämään. Tätä on käytetty erityisesti [[taidemusiikki\|taidemusiikissa]], mutta myös [[iskelmämusiikki\|iskelmissä]] ja [[laulaja-lauluntekijä]]-tyyppisessä musiikissa. Laajemmassa asiayhteydessä kevyen musiikin sanoitukset ovat eräs erikoistapaus [[laululyriikka\|laululyriikasta]], joka kattaa myös muut musiikin tyylilajit. Sanoitus on [[lyriikka]]a, joka on tarkoitettu pääsääntöisesti kuultavaksi ja [[solisti]]n laulettavaksi. [[Heikki Salo (muusikko)\|Heikki Salo]]n kirjoittaman laululyriikan käsikirjan ''Kahlekuningaslaji'' mukaan laululyriikka on oma kirjoittamisen lajinsa. [[Edu Kettunen]] on sanonut, ettei laulun sanoituksen tarvitse toimia pelkkänä tekstinä, vaan ainoastaan laulettuna<ref>{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.elvisry.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=65&Itemid=81\|Nimeke=Oikea työote rentouttaa\|Julkaisu=SELVIS\|Ajankohta=3/2006\|Viitattu=2.2.2010}}</ref> ja Samuli Koivulahden mukaan jokaisessa laululyriikan lajityypissä on oma estetiikkansa<ref name=":0" /><ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://www.koivulahdenblogi.com/2009/04/jokaisessa-laululyriikan-alalajissa-on.html\|nimeke=Jokaisessa laululyriikan alalajissa on täysin oma estetiikkansa\|julkaisu=www.koivulahdenblogi.com\|viitattu=2017-08-27}}</ref> ja käytännössä laululyriikka eroaa muusta mitallisesta runoudesta lähinnä fonetiikan ja melodiasidonnaisuutensa osalta.<ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201304295400\|nimeke=Hittejä tiimityöllä : Musiikintekijöiden huipputiimin elementit\|julkaisu=\|julkaisija=Jyväskylän ammattikorkeakoulu\|viitattu=1.9.2016\|tekijä=Riipinen, Tomi\|ajankohta=2013}}</ref> == Yleisimmät rakenteet == Rivi 19: == Suomalaisen laululyriikan historiaa == Yleisen luulon vastaisesti suomalainen laululyriikka ei alkuaan tuntenut riimejä, vaan niiden käyttö yleistyi lauluissamme vasta 1600-luvulla uskonpuhdistuksen ja Ruotsin nousukauden myötä. Tuolloin [[kalevala\|kalevalamittaista]] laulutapaa ja [[joiku]]a alettiin pitää pakanallisina. Tilalle tulivat virret, ja niissä yleisesti käytetty loppusoinnullinen muotokieli vakiintui myös maallisiin lauluihin.<ref>{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.lyseo.edu.ouka.fi/suomimusa/runko.html\|Nimeke=Suomalaisen laululyriikan kehityksestä\|Julkaisu=Oulun Lyseon lukio\|Ajankohta=\|Viitattu=1.5.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite\|Osoite=http://www.parkkinen.org/runo_opas.html\|Nimeke=Lyriikan ominaispiirteitä\|Julkaisu=Parkkinen\|Ajankohta=\|Viitattu=1.5.2009}}</ref><ref>{{Verkkoviite\|osoite=http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016091114167\|nimeke=Biisit rahaksi - Lauluntekijän lyhyt oppimäärä\|tekijä=Samuli Koivulahti\|julkaisu=2016\|ajankohta=2016\|julkaisija=Theseus\|viitattu=27.9.2017}}</ref> == Lähteet ==

Ero sivun ”Sanoitus” versioiden välillä