Ero sivun ”Juoksujalkaiset” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p vokaalisointu |
||
Rivi 22:
== Tuntomerkkejä ==
Juoksujalkaiset ovat litteitä, useista jaokkeista muodostuvia eläimiä, joiden vartalon kussakin jaokkeessa on yksi pari raajoja. Ryhmän erityisenä piirteenä ensimmäinen raajapari on muuntunut pään sivuille osoittaviksi, paksuiksi ja koukkumaisiksi leukaraajoiksi (''forcipulae''), joiden kärjessä olevaan kynteen tulee tiehyt myrkkyrauhasesta. Vaikka leukaraajat eivät sijaitse päässä, ne toimivat kiinteästi yhdessä eläimen suuosien kanssa. Leukaraajojen väliin eläimen vatsapuolelle jää leukaraajojen tyvilevy, jonka kärkiosan muoto on usein tärkeä lajinmääritystuntomerkki. Täysikasvuisen juoksujalkaisen raajaparien lukumäärä vaihtelee lajista riippuen 15:
Silmät muodostuvat erillisistä [[pistesilmä|pistesilmistä]], joita on lajista riippuen nollasta kuuteensataan kappaletta, tavallisesti joitakin kymmeniä. Pistesilmät voivat olla keskenään erikokoisia. Pään etuosassa on pitkät tuntosarvet ja suuosat muodostuvat yhdestä parista voimakkaita yläleukoja sekä kahdesta parista alaleukoja. Eläimen iho läpäisee hyvin kosteutta ja juoksujalkaiset ovat alttiita kuivumiselle. Ilmeisesti osa hapenotosta tapahtuu suoraan ihon läpi, vaikka lähes kaikissa jaokkeissa onkin hengitysputkien aukot. Verenkierto on avoin ja ruumiinnesteen pitää liikkeessä selkäpuolen pitkä, putkimainen sydän.<ref name="NN"/>
| |||