Ero sivun ”Ihmiskauppa” versioiden välillä

Ihmiskauppa ei ole helposti tunnistettava rikos. Tunnetuin muoto on [[seksuaalinen hyväksikäyttö]]. Se on kuitenkin vain yksi muoto. Tanskassa suurin osa ihmiskaupan uhreista on seksityöläisiä. Suomessa viranomaiset raportoivat erityisesti työperäisen ihmiskaupan yleistymisestä. Ihmiskauppa on kansainvälistä. Osa uhreista saattaa kieltäytyä avusta, mikä ei vähennä heidän haavoittuvuuttaan. [[Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö|Kansainvälisen siirtolaisjärjestönsiirtolaisuusjärjestön]] (IOM:n) johtajien mukaan on tärkeää tunnistaa uhrit, tukea laillista maahanmuuttoa laittoman siirtolaisuuden torjumiseksi ja tiedottaa ihmiskaupan muodoista kuluttajien vastuun parantamiseksi ja ihmiskaupan ylläpitämisen sijaan sen torjumiseksi.<ref name="HS82008"/>

Suomen 2006vuonna ratifioiman2006 Yhdistyneidenvoimaansaattaman KansakuntienYK:n lisäpöytäkirjan mukaan ihmiskauppaa on:

#hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa henkilöiden värväystä, kuljettamista, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista voimankäytöllä uhkaamisen tai voimankäytön tai muun pakottamisen, sieppauksen, petoksen, harhaanjohtamisen, vallan väärinkäytön tai haavoittuvan aseman hyödyntämisen avulla, taikka toista henkilöä vallassaan pitävän henkilön suostumuksen saamiseksi annetun tai vastaanotetun maksun tai edun avulla.<br /> Hyväksikäytöksi katsotaan vähintään toisen hyväksikäyttö [[prostituutio|seksinmyynti]]tarkoituksessa tai muut [[Seksuaalinen hyväksikäyttö|seksuaalisen hyväksikäytön]] muodot, [[pakkotyö]] tai [[Pakottaminen|pakollinen]] palvelu, [[orjuus]] tai muu orjuuden kaltainen käytäntö, orjuuden kaltaiset olot tai [[Elinkauppa|elinten poistaminen]]

Ei ole yksiselitteisiä merkkejä, joista ihmiskaupan uhrin voisi tunnistaa. Ih­mis­kau­pas­ta voi kuitenkin ker­toa ihmisen pe­lok­kuus, [[Pahoinpitely|pa­hoin­pi­te­lyn]] jäl­jet, se et­tä hän ei sel­väs­ti­kään tun­ne oi­keuk­siaan, ei tie­dä työ­nan­ta­jan­sa ni­meä, asuinolosuhteet ovat heikot ja– hän saat­taa asua työ­pai­kal­laan, henkilön [[Liikkumisvapaus|liikkumisvapautta]] on rajoitettu, hän on [[Vel­ka­van­keu­s|vel­ka­van­keu­des­sa]] esi­mer­kik­si mat­kan jär­jes­te­lyyn liit­ty­vien kus­tan­nus­ten vuok­si tai häntä uhataan [[Väkivalta|väkivallalla]].<ref name=":1">{{Verkkoviite|nimeke = Voiko potilaani olla ihmiskaupan uhri?|osoite = http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/voiko-potilaani-olla-ihmiskaupan-uhri/|julkaisu = Lääkärilehti.fi|viitattu = 2016-02-10}}</ref>

Jos epäilee ihmiskauppaa, henkilöltä voi kysyä tarkentavia kysymyksiä siitä, onko hän halutessaan vapaa jättämään työpaikkansa, onko häntä pahoinpidelty fyysisestihenkisesti, henkisestiruumiillisesti tai seksuaalisesti, paljonko ja kenelle hän joutuu maksamaan asumisestaan ja elämisestään, tai tuntuuko hänestä että hänelle tai hänen läheisilleen voi tapahtua jotain ikävää, jos hän jättää työnsä. Osa kysymyksistä on suunnattu lääkäreille, mutta niitä voivat soveltaa muutkin.<ref name=":1">{{Verkkoviite|nimeke = Voiko potilaani olla ihmiskaupan uhri?|osoite = http://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/voiko-potilaani-olla-ihmiskaupan-uhri/|julkaisu = Lääkärilehti.fi|viitattu = 2016-02-10}}</ref>

Ihmiskauppa liittyy laittoman työvoiman saantiin, jota ilman markettienkauppojen halvat vihannekset ja tekstiilit pitäisi tuottaa Euroopan ulkopuolella. Varsinkin halpatyövomanahalpatyövoimana laittomatilman oleskelulupaa maassa olevat siirtolaiset ovat joustava työvoimareservi, jolla ei ole oikeuksia, oli kysymyksessä työturvallisuus, työajat tai palkat. Heidän avullaan voidaan kilpailla hinnoilla niin maataloudessa kuin hikipajoissa <ref>http://www.maailmantalous.net/?q=fi/node/130 Bruun Otto Mitä siirtolaisuus on? Johdanto aiheeseen</ref>.

Ihmiskaupan historia on orjuuden historiaa. Vaikka orjuus on kaikkialla maailmassa virallisesti kielletty, on esitetty arvio, että orjia olisi tällä hetkellä eri puolilla maailmaa 27 miljoonaa.<ref>[http://magma.nationalgeographic.com/ngm/0309/feature1/ National Geographic, ''21st Century Slaves'']</ref> Kansainvälisen orjuutta vastaan taistelevan [[Anti-Slavery International]] -järjestön<ref>[http://www.antislavery.org/includes/documents/cm_docs/2009/p/protocoltraffickedpersonskit2005.pdf Anti-Slavery International, Annual Review 2005]</ref> mukaan vähintään 2,4 miljoonaa ihmiskaupan uhria työskentelee orjamaisissa oloissa.