Ero sivun ”Münchenin sopimus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
|||
Rivi 51:
==Sopimuksen seuraukset==
Sopimuksen seurauksena Tšekkoslovakia menetti 28 160 km<sup>2</sup>:n laajuisen alueen<ref name=Shirer>{{kirjaviite | Tekijä = William L. Shirer | Nimeke = Kolmannen valtakunnan nousu ja tuho I: Kansallissosialistisen Saksan historia | Sivu = 484 | Luku = Münchenin seuraukset | Suomentaja = Tapio Hiisovaara | Julkaisija = Gummerus | Vuosi = 2004 | Tunniste = ISBN 951-20-6633-5}}</ref>, noin 20 prosenttia pinta-alastaan. Alueella asui noin 2 800 000 saksalaista, mutta myös 800 000 tšekkiä.
Menetetyt alueet olivat olleet Tšekkoslovakialle sekä taloudellisesti että sotilaallisesti erittäin tärkeitä, sillä siellä oli noin maan 60 % kivihiili- ja 80 % ruskohiilivaroista, 86 % kemikaali- ja 80 % sementtiteollisuudesta, 70 % rauta- ja terästeollisuudesta, 70 % sähköntuotannosta ja 50 % metsävaroista.<ref name=Shiret /> Uusi raja pirstoi pahasti myös maan rautatie-, maantie- ja puhelinlennätinverkoston.<ref name=Shirer /> Lisäksi maa tuli käytännössä puolustuskyvyttömäksi, sillä menetetyllä alueella olivat kaikki maan kaikki linnoituslaitteet.<ref name=Shirer />
===Kohti sotaa===
Valmistautuessaan yhteenottoon, joka kaikista osapuolista tuntui väistämättömältä, eurooppalaiset suurvallat olivat asettaneet armeijansa valmiustilaan ensimmäisen kerran [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen. Münchenin sopimus näytti rauhoittaneen väliaikaisesti sudeettialueen kriisin, ja siten oli vältetty sota. Oli kuitenkin varmaa, että vielä pahempaa oli tulossa, niin arvioitiin joka maassa. Neuvostoliitto oli kuitenkin merkittävin pois jäänyt valtio Münchenin sopimuksesta, jonka muut eurooppalaiset suurvallat olivat sopineet, vaikka Neuvostoliitto oli Ranskan veroinen kumppani 1936 Tšekkoslovakian turvallisuutta takaavassa sopimuksessa.
| |||