Ero sivun ”Slaavit” versioiden välillä

Slaavien vanhimmasta historiasta tiedetään varsin vähän. Nimitys slaavi (''Sklavenoi'' tms.) tavataan ensimmäistä kertaa itäroomalaisissa teksteissä 500-luvulla jaa. Englanninkielinen orjaa tarkoittava sana Slave juontuu sanasta Slav, slaavi<ref>http://www.etymonline.com/index.php?allowed_in_frame=0&search=slave&searchmode=none</ref>. Tämä johtuu siitä, että slaavilaisia heimoja oli läntisten kansojen orjina, ennen vapautumistaan roomalaisajan jälkeen. On esitetty myös, että itse ns. slaavikansat eivät olleet etnisesti samaa alkuperää, vaan alueelle kerääntyneitä isännättömiä eri alkuperää olevia ryhmiä, jotka toimivat yhdessä ja perustuvat populaatioita. Slaavit, kuten germaanitkin, ovat periaatteessa vain löysiä kieliryhmiä, etnistä tai kulttuurista yhtenäistä taustaa ei ole.

Ilmeisesti slaavit olivat tässä vaiheessa(vuosina 600-900) levittäytymässä asuinpaikoiltaanoletetusta ympäri Eurooppaaalkukodistaan [[Mustameri|Mustanmeren]], erityisestipohjois- heitäja luoteispuolelta, muutti[[Dnepr]]-joen ja [[Karpaatit|Karpaattien]] välille, josta alkuperäiskansat siirtyivät puolestaan kohti lounasta ja koilistaväliltä. Slaavit ottivat osaa [[kansainvaellusaika|kansainvaelluksiin]] valloittaen lähes koko [[Balkan]]in, jonka [[Itä-Rooma]] ([[Bysantti]]) pystyi valloittamaan takaisin vasta 800-luvulla. Keski-Euroopassa slaavit levittäytyivät [[Elbe]]lle saakka. Nykyisen Venäjän alueella slaavilaista väestöä työntyi pohjoiseen, jossa perustettiin omia kaupunkeja, ja samalla slaavilainen kieli omaksuttiin alkuperäisväestöjen keskuuteen. Merkittävä kielenvaihtoon vaikuttanut tekijä oli Bysantin kirkon opetus ja hallinto kirkkoslaavin kielellä. Tämä johti [[Balttilaiset_kielet|balttilaisen]] ja [[Suomalais-ugrilainen_kieli|suomalais-ugrilaisen]] kielialueen voimakkaaseen supistumiseen. Tulee huomata, että suomalais-ugrilaset kansat (joita edelleen oli suuri enemmistö) eivät kadonneet tai muuttaneet juurikaan, vaan antoivat oman kulttuurinsa, slaavit (ja kirkko) kielensä tähän sulatusuuniin.